Ilves 2025 - Tämä paita täytyy ansaita

[Topi Raitasen Viikset]

Välillä on hyvä olla väärässä

En ota kantaa noihin pelaajiin, mutta ei se nyt ihan niinkään mene, että yksittäinen huono peli tekis pelaajasta huonoa tai yksittäinen hyvä hyvää.

[Jalitsumies]

En tiedä muusta kuin että Stjopinin ja kumppaneiden tullessa vaihdosta sisään, peli muuttui Ilvekselle paljon suotuisammaksi. Ilves sai lisää nopeutta kentälle, ja Interin pelinrakentelusta tuli erittäin hankalaa.

Stjopin ei ole päässyt viime kauden tasolle. On silti todella laadukas pelaaja Veikkausliigaan.

[minävaa]

En tiedä muusta kuin että Stjopinin ja kumppaneiden tullessa vaihdosta sisään, peli muuttui Ilvekselle paljon suotuisammaksi. Ilves sai lisää nopeutta kentälle, ja Interin pelinrakentelusta tuli erittäin hankalaa.

Stjopin ei ole päässyt viime kauden tasolle. On silti todella laadukas pelaaja Veikkausliigaan.

Söderbäckiltä hieman heikompi peli eilen ja Stjopin (ja Kilo) toivat hyvin lisää actionia hyökkäyspäähän. Hytönen myös toi uutta ulottuvuutta peliin, kun pitkiä alettiin heittää sinne enemmän kuin Riskille. 

[-Nilkki-]

Mitä väliä, jos Inter tekee paikkoja enemmän, jos niillä on heittää kärkeen Botue ja Tuominen?

Tämä!

Siksi meillä on Roope Riski, että se tekee niistä paikoistaan aikalailla järjestäen maalin. Asia mitä tääläkin moni Riskiä haukkuva ei tunnu tajuavan. On hyökkääjiä ja sitten on maalintekijöitä. Botue ja Tuominen edustaa ekaa kategoriaa ja Riski jälkimmäistä.

[Touko vaan]

Tämä!

Siksi meillä on Roope Riski, että se tekee niistä paikoistaan aikalailla järjestäen maalin. Asia mitä tääläkin moni Riskiä haukkuva ei tunnu tajuavan. On hyökkääjiä ja sitten on maalintekijöitä. Botue ja Tuominen edustaa ekaa kategoriaa ja Riski jälkimmäistä.

No eipä tuo viimeistely ole ollut mikään ongelma tällä kaudella ja kukaan ei tiedä mitä joku toinen olisi saanut Riskin tilalla tuolla peliajalla aikaiseksi. Aika näkymätön tuo usein on ja esim. Akinyemi on erittäin hyvä noissa pitkissä palloissa. Peliajan vähyyden syytä hänen kohdallaan en tiedä.

[onc]

Kausi tähän mennessä AM-lukuina, kun viimeinen runkosarjan kotiottelu on jäljellä mifkiä vastaan.

LA Ilves-lupi 7651
LA Ilves-jaro 3902
PE Ilves-haka 6101
KE Ilves-kups 5164
LA Ilves-oulu 5206
KE Ilves-sjk 6466
KE Ilves-ktp 5455
MA Ilves-vps 5348
MA Ilves-gnistan 6394
LA Ilves-inter 7418

Katsojia yhteensä 10 kotipelissä 59105, keskiarvo 5911, täyttöaste 73,9%.

Hyviä lukuja, perustaso on vähintäänkin hyvää, jopa kiitettävää. Kesä-heinäkuussa ei ainuttakaan kotiottelua viikonloppuna. Elokuussakin vasta aivan lopussa nyt kaksi viikonloppumatsia, eilinen inter-peli ja tuleva mifk matsi on sunnuntaina ja elokuun vika päivä. Perustason korkeudesta kertoo sekin, että yhtään loppuunmyytyä matsia ei (vielä) tällä kaudella ole. Muutamissa matseissa ollut erilaista lippukampanjaa, mutta itse uskon niiden kantavan pitkällä aikavälillä enemmän hedelmää kuin tekevän haittaa.

Syksyllä loppusarjassa kohdataan kovia jengejä, ja pelataan mestaruudesta loppuun asti. Vaikka kelit viilenee, niin on joka tapauksessa lupa odottaa kovia AM-lukuja loppukaudesta. Ipaforkalla oma veikkaus yleisökeskiarvosta oli 6000-7000 välille. Voinee toteutua.

[Monzan gorilla]

Inter-pelin yleisömäärä oli kyllä komea, eikä mitään kampanjaakaan ollut päällä eiköhän loppusarjassa nähdä joku loppuunmyyty pelikin, jos kelit suosii.

[Musta Yö]

Asialliselta näyttää! Europelien puolella Alkmaar matsin yleisömäärä oli kyllä pettymys tämän rinnalla. Ainakin tuosta pelistä jäi paljon opittavaa, kannattiko jäädä kotiin puristelemaan finnejä spektaakkelin aikana.

[Kardooni]

Oikein hyviä lukuja Jaro-notkahdusta lukuun ottamatta. Toivottavasti otteluohjelma on järkevä ja kotimatseja ei tungeta turhan paljon arkipäiville. Loppuunmyytyihin peleihin en kuitenkaan usko kuin ehkä viimeisessa pelissä, jos mestaruustaisto on vielä meneillään.

Loppukauden yleisömääriä enemmän minua kuitenkin kiinnostaa lähitulevaisuus. Onnistuvatko Ilveksen yleisömäärät vakiintumaan hyvälle tasolle pidemmälläkin aikavälillä? Kuinka iso notkahdus nähdään, jos Ilves tipahtaa pari sijaa taulukossa eikä pelaakaan mitaleista parin vuoden ajan? Näemmekö ikinä kaukaista päivää, jolloin alle kymppitonnin yleisömääriä pidetään huonoina Suomifutiksessa tai ainakin Helsinki-Turku-Tampere-akselilla? Turussa matkaa riittää, Kuopiosta puhumattakaan, mutta etenkin Helsingissä ja vaikka Tampereellakin potentiaalia olisi huomattavasti, jos ihmisiä oikeasti kiinnostaisi urheilu.

[minävaa]

Jaroa ei kyllä kontekstin huomioiden voi mitenkään pitää notkahduksena.

[Ipaipa]

Jaroa ei kyllä kontekstin huomioiden voi mitenkään pitää notkahduksena.

Kontekstina oli aurinkoinen huhtikuinen päivä, lauantai klo 15, ja oli vielä lipputarjousta. Kyllä konteksti lähinnä puoltaa termiä notkahdus, mutta wanhan Tammelan aikoihin tuo olisi ollut hyvä lukema, joten sikäli ei tämäntasoiset notkahdukset haittaa.

[onc]

Jep, tuossa kevään jaro matsissa on hyvä huomioida, että samana päivänä kiekkopuoli pelasi omaa isoa välieräotteluaan.

Tohon Kardoonin kaukaisempaan haaveeseen yli kymppitonnin yleisömääristä voi sanoa, että ne kattelee ketkä on elossa 50-100 vuoden päästä. Nykyisillä stadionien kapasiteeteilla ei ihan mennä viisinumeroisiin AM-lukuihin Turussa tai Tampereella. Kenties laji ja kiinnostus jatkavat kasvuaan ja vielä ennen tuhkaksi sujahtamista näkee stadionien laajennuksia tai uusia stadioneja.

Lähitulevaisuudesta näkisin enemmän potentiaalia ylöspäin kuin murheita alaspäin. Jos iskee ns. ohikausi(a), niin voi yleisömäärät ja keskari pudota nelosella alkaviksi. Muuten nykymenolla tavoitetaan jo suhteellisen laaja ja vakiintunut yleisö. Puolestaan posin kannalta puhuu kasvaneet kausikorttimyynnit, kasvanut ja kehittynyt kannattajatoiminta, mistä seuraa ottelutapahtumien noussut tunnelma. Taustalla on kuitenkin iso yhteisö ja nykyisellään tunnutaan tavoittavan jo paremmin nimenomaan Ilves365-henkisiä ihmisiä. Eikä lähitulevaisuudessa ole nähtävissä, että kilpailullinen toimintakaan olisi mitään syvää kuoppaa näkemässä.

[minävaa]

Kontekstina oli aurinkoinen huhtikuinen päivä, lauantai klo 15, ja oli vielä lipputarjousta. Kyllä konteksti lähinnä puoltaa termiä notkahdus, mutta wanhan Tammelan aikoihin tuo olisi ollut hyvä lukema, joten sikäli ei tämäntasoiset notkahdukset haittaa.

Ei siinä ole mitään häpeällistä todeta, että monilajiseuran välierät vievät huomiota ennalta ylikävelyksi odotetulta ottelulta. Kuopioon oli matkalla useita satoja ja varmasti iso osa eivät myöskään halunneet missata pelin alkua, koska eroa oli kaksi tuntia.

Kelistä en muista tarkasti, koska en itse päässyt paikalle (kiekko ei syynä), mutta eikös silloin kuitenkin joku alle 10 astetta ollut?

[Ipaipa]

Ei siinä ole mitään häpeällistä todeta, että monilajiseuran välierät vievät huomiota ennalta ylikävelyksi odotetulta ottelulta. Kuopioon oli matkalla useita satoja ja varmasti iso osa eivät myöskään halunneet missata pelin alkua, koska eroa oli kaksi tuntia.

Kelistä en muista tarkasti, koska en itse päässyt paikalle (kiekko ei syynä), mutta eikös silloin kuitenkin joku alle 10 astetta ollut?

Jos ne kaikki parisataa Kuopioon matkannutta kiakkofania olisivat olleet Tammelassa, olisi tuo silti notkahdus. Alle 10 astetta oli myös avauspelissä HJK:ta vastaan. Siihen verrattuna aurinkokatsomo Jaro-pelissä suorastaan hohkasi lämpöä.

[Kardooni]

Lauantai-peli, kaksi yhden hinnalla, viikko euforisen HJK-voiton jälkeen, vastustaja oli vähän tylsä ja kiekko-Ilves pelasi vieraissa. Kaksi tuhatta alle keskiarvon. Ei tuo missään nimessä tyydyttävä yleisömäärä ole, teki kiekkojoukkue mitä hyvänsä. Ja pari viikkoa aikaisemmin se pelasi paikallispelejä Tapparaa vastaan, joten luulisi pankkitilin olleen koko kuukauden ajan aika huonossa kunnossa. Tampere ei kuitenkaan ole mikään tuppukylä, jossa on juuri ja juuri 5 000 urheilun ystävää.

Edelliseen viestiini liittyen, tämä jääkiekon käyttäminen yleisesti tekosyynä tympii. Jääkiekon "suosio" ei selitä mitään, sillä 260 000 asukkaan kiekkokaupunki Tampereellakin kahden huippujoukkueen keskiverto-otteluissa käy yhteensä ehkä 15 000 ihmistä eli alle 6 prosenttia väestöstä. Jalkapalloyleisö mukaan lukien päästään juuri ja juuri 8 prosenttiin väestöstä, ja jätetään karkeasti huomioimatta, että tietty osa ihmisistä käy molemmissa lajeissa. Vertaukset Ruotsiin ärsyttävät välillä, mutta Transfermarktin mukaan jossain alle 80 000 asukkaan Växjössä putoamista vastaan pelaavalla Östersillä yleisökeskiarvo on yli 7 000, kun taas kylän kiekkoseuran peleissä keskiarvo oli karvan alle 5 000 eli yhteisyleisössä mennään kevyesti ohi 10 prosentista väestöstä. Pikkukylä Degerforsissa puolestaan asuu 7 000 asukasta, mutta paikallisen seuran yleisökeskiarvo on 4 200. Uppsala, 170 000 asukasta joista 50 000 ovat opiskelijoita, ja Siriuksen peleissä kuitenkin käy 6 700 eli hieman alle 4 prosenttia väestöstä, opiskelijat mukaan lukien. Norrköping, 100 000 asukasta, yleisökeskiarvo 7 600 eli hieman alle 8%. Kaikissa näissä ei kiekkoseuroja ole, mutta kaikki nokittavat samankokoiset ja isommatkin suomalaiset kaupungit niin puhtaissa yleisömäärissä kuin yleisön suhteessa asukaslukuun. Tärkeä lisäkysymys: onko yksikään näistä edes mitaleista ja cup-voitoista pelaava iso seura, jota voi realistisesti edes verrata Ilvekseen ja muihin isoihin suomalaisseuroihin? Tukholman ja Göteborgin seuroja sekä Malmöä en tarkoituksella edes ota huomioon, koska kahdessa ensimmäisessä väestöluvut ja kaikissa kolmessa yleisömäärät ovat aivan eri tasolla. Vaikka Ilveksen yleisökeskiarvo 5 900 on loistava Veikkausliigassa, isossa kuvassa luku on säälittävä. Toivon todellakin, että jonain kaukaisena päivänä alle kymmenen tuhannen yleisömäärää pidetään heikkona jos ei Veikkausliigassa niin ainakin Tampereella.

Kun Suomen kiekon pääkaupungissa 260 000 asukkaasta vain 6 prosenttia jaksaa käydä aktiivisesti mitaleista taistelevien suurseurojen peleissä, kun taas ruotsalaisissa pikkupaikkakunnissa paikallisen KTP:n putoamistaistelua ihailee 8-10 prosenttia väestöstä, niin ongelmat ovat jossain ihan muualla kuin siinä, että pelaako kiekko-Ilves Kuopiossa samana päivänä vai onko TPS/KalPa siistimpi kuin Inter/KuPS.

[minävaa]

Jos ne kaikki parisataa Kuopioon matkannutta kiakkofania olisivat olleet Tammelassa, olisi tuo silti notkahdus. Alle 10 astetta oli myös avauspelissä HJK:ta vastaan. Siihen verrattuna aurinkokatsomo Jaro-pelissä suorastaan hohkasi lämpöä.

Toki notkahdus, mutta yli 4 tonnin oltaisiin silti päästy. Sitä paitsi, tuossahan sanoin myös sen toisenkin syyn. Ilveksen olisi pitänyt järkätä pelin jälkeen Mersu-klubille kisakatsomoa, niin se olisi saattanut auttaa.

No joo, tuskin merkittävää eroa mitenkään oltaisiin saatu. Näitä nyt vain tulee aina olemaan keväällä, vaikka notkahdusten alin taso tulisikin vuosien saatossa kohoamaan.

[Ameobi]

Nyt ei varmaan sadatta kertaa kannata aloittaa keskustelua Suomen ja Ruotsin urheilu/futiskulttuurin eroavaisuuksista, ainakaan tässä topicissa. Jos siis haluat(te) pitää tämän topicin lukukelpoisena.

[onc]

Ei ole sen enempää syy tai selitys jaro-matsin yleisömäärälle, mutta tuossa pelissä oli ainakin päädyn varjossa jollain ihmeellä vielä kylmempi kuin lupi sarja-avauksessa. Toki asia on pukeutumiskysymys, syyllinen löytyy peilistä jne.

Prosentit, asukasluvut ja potentiaaliset yleisömäärät kuittaan vaan sillä, että kulttuuri on kehittymässä ja suunta on oikea. Voi noita vaikka sinne Ruotsiin verrata ja todeta, että jäljessä ollaan. Shokkiwau. Ei tässä varmaan kukaan ajattele, että valmista on ja työtä ei olisi tehtävänä laajemman yleisön saavuttamiseksi.

Se millä on merkitystä on se, että se pohja alkaa olla kunnossa ja suunta on kaikessa ylöspäin.

[Jojeli]

Kun Suomen kiekon pääkaupungissa 260 000 asukkaasta vain 6 prosenttia jaksaa käydä aktiivisesti mitaleista taistelevien suurseurojen peleissä, kun taas ruotsalaisissa pikkupaikkakunnissa paikallisen KTP:n putoamistaistelua ihailee 8-10 prosenttia väestöstä, niin ongelmat ovat jossain ihan muualla kuin siinä, että pelaako kiekko-Ilves Kuopiossa samana päivänä vai onko TPS/KalPa siistimpi kuin Inter/KuPS.

Ruotsissa nyt ns. perinteet velvoittaa ihan erilaisiin määriin eikä näitä lukemia kannata liikaa vertailla. Allsvenskanissa oli kaudella 1930/1931 yleisökeskiarvo päälle 7000 kun täällä futis oli kaukana lajihierarkiassa pesiksen, yleisurheilun ja ties minkä takana.

[minävaa]

Ei tuo missään nimessä tyydyttävä yleisömäärä ole, teki kiekkojoukkue mitä hyvänsä.

Edelliseen viestiini liittyen, tämä jääkiekon käyttäminen yleisesti tekosyynä tympii.

Suosittelen ”Yleisömäärät 2025”-lankaa. Sieltä löydät kymmeniä sivuja täysin samaa pohdintaa.

Ei se mielestäni myöskään ole riittävä ja en haluaisi itsekään käyttää kiekkoa tekosyynä, mutta se on mielestäni valitettavasti ihan realistinen syy.

[Kardooni]

Nyt ei varmaan sadatta kertaa kannata aloittaa keskustelua Suomen ja Ruotsin urheilu/futiskulttuurin eroavaisuuksista, ainakaan tässä topicissa. Jos siis haluat(te) pitää tämän topicin lukukelpoisena.

Joo, ei se tietenkään mihinkään uuteen johda, mutta halusin kuitenkin nostaa esiin vähän lisää pintapuolisia lukuja ja valitella suomalaisyleisöistä. Kuitenkin urheilukulttuuri on tämän koko yleisömääräaiheen juurisyy ja asian sydän, joten ei se mielestäni ohi aiheenkaan ole. Muuten voisimme vain nopeasti todeta että jee, yleisömäärät näyttävät kivalta tällä hetkellä, mikä ei ainakaan itselleni ole hirveän mielekästä.

Kuten mainittiinkin jo, on hienoa nähdä että kasvua tapahtuu koko ajan.

[13ergkamp]

Edelliseen viestiini liittyen, tämä jääkiekon käyttäminen yleisesti tekosyynä tympii. Jääkiekon "suosio" ei selitä mitään, sillä 260 000 asukkaan kiekkokaupunki Tampereellakin kahden huippujoukkueen keskiverto-otteluissa käy yhteensä ehkä 15 000 ihmistä eli alle 6 prosenttia väestöstä.

En pääse yhtään kiinni mitä tämä tarkoittaa, mutta jos se tarkoittaa sitä että hallissa käy kauden aikana vain n. 15000 eri ihmistä niin ollaan kyllä pahasti metsässä.

E: Niin joo, taidat tarkoittaa että Ilveksen ja Tapparan yleisökeskiarvojen summa on tuo.

Vertaukset Ruotsiin ärsyttävät välillä, mutta Transfermarktin mukaan jossain alle 80 000 asukkaan Växjössä putoamista vastaan pelaavalla Östersillä yleisökeskiarvo on yli 7 000, kun taas kylän kiekkoseuran peleissä keskiarvo oli karvan alle 5 000 eli yhteisyleisössä mennään kevyesti ohi 10 prosentista väestöstä. Pikkukylä Degerforsissa puolestaan asuu 7 000 asukasta, mutta paikallisen seuran yleisökeskiarvo on 4 200. Uppsala, 170 000 asukasta joista 50 000 ovat opiskelijoita, ja Siriuksen peleissä kuitenkin käy 6 700 eli hieman alle 4 prosenttia väestöstä, opiskelijat mukaan lukien. Norrköping, 100 000 asukasta, yleisökeskiarvo 7 600 eli hieman alle 8%. Kaikissa näissä ei kiekkoseuroja ole, mutta kaikki nokittavat samankokoiset ja isommatkin suomalaiset kaupungit niin puhtaissa yleisömäärissä kuin yleisön suhteessa asukaslukuun. Tärkeä lisäkysymys: onko yksikään näistä edes mitaleista ja cup-voitoista pelaava iso seura, jota voi realistisesti edes verrata Ilvekseen ja muihin isoihin suomalaisseuroihin? Tukholman ja Göteborgin seuroja sekä Malmöä en tarkoituksella edes ota huomioon, koska kahdessa ensimmäisessä väestöluvut ja kaikissa kolmessa yleisömäärät ovat aivan eri tasolla. Vaikka Ilveksen yleisökeskiarvo 5 900 on loistava Veikkausliigassa, isossa kuvassa luku on säälittävä. Toivon todellakin, että jonain kaukaisena päivänä alle kymmenen tuhannen yleisömäärää pidetään heikkona jos ei Veikkausliigassa niin ainakin Tampereella.

Kun Suomen kiekon pääkaupungissa 260 000 asukkaasta vain 6 prosenttia jaksaa käydä aktiivisesti mitaleista taistelevien suurseurojen peleissä, kun taas ruotsalaisissa pikkupaikkakunnissa paikallisen KTP:n putoamistaistelua ihailee 8-10 prosenttia väestöstä, niin ongelmat ovat jossain ihan muualla kuin siinä, että pelaako kiekko-Ilves Kuopiossa samana päivänä vai onko TPS/KalPa siistimpi kuin Inter/KuPS.

Tuota yleisökeskiarvojen suhteuttamista väkilukuihin on jauhettu yleisömäärätopicissa jo vuosikymmenten ajan. Nämä kaikki jutut on jo kuultu moneen kertaan eikä tässä mitään "viistasten kiveä" tietystikään ole.

Ja miksi kaivaa esimerkkejä Ruotsista vaan löytyy lähempääkin:

Valkeakoski 13%
Pietarsaari 12%
Maarianhamina 11%
Jne...

Toki itsekin ajattelen että Tampereella on "kasvun varaa", mutta sen osoittaminen näin ei minusta ihan lähde.

[travis]

Helmarien menestys näkyy myös näissä yleisömäärissä. Ilveksellä paljon juniorijoukkueita tyttöjen puolla. Katsomossa näkyy nyt hyvin paljon perheitä ja tytöt tulleet mukaan katsomoon , vielä muutamia vuosia sitten pelien katsominen oli lähinnä isien ja poikien juttu. Tuossa on vielä hyvä potentiaali lisäkasvuunkin.

[iisakki]

Takaisin Ratinaan. Kättä yhteen, Ratina!

[Tarinankertoja]

Kun Suomen kiekon pääkaupungissa 260 000 asukkaasta vain 6 prosenttia jaksaa käydä aktiivisesti mitaleista taistelevien suurseurojen peleissä

Niin.. miksiköhän?

Koska tapahtumakilpailua on valtavasti. mm Teattereissa käy puoltoistamiljoonaa katsojaa enemmän (3,5milj) kuin kiekkopeleissä (2milj.) vuodessa.

Tampereen VOS teattereissa oli 2023 (tuorein) 372 936 katsojaa, Ilveksellä kiakossa 243 789 ja Jalkapallossa 154 645 = 398 434 katsojaa.

Elokuvat on suosituin viihdemuoto, valtakunnallisesti 7.9 miljoonaa. Ennen teattereita ja kiakkoo on viä kansallispuistokäynnit... varsinkin kesäsin.

...sitten Tampereella on viä keikat ja festarit, ja muut tapahtumat varsinkin kesällä, varsinkin kesälauantaisin.

Kilpailu katsojista on siis kovaa. On todella laput silmillä jos kuvittelee, että urheilukatsomoon olisi erityinen tunku ja kaikki olisivat kiinnostuneita urheilusta. Eivät ole, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Itse olen pistänyt jalkapallon etusijalle, mutta esim kyllä kiakkopelejä jää välistä ihan Teatterien ja keikkojen takia (erityisesti lauantaisin).

..jossain Pietarsaaressa ja Mariahaminassa se futismatsi on ainoita yleisötapahtumia, joten sinne prosentuaalisesti saat väkeä. Isoissa kaupungeissa tilanne on ihan eri.