Hienoa havaita vielä vuosien jälkeen, että muistellaan oikein erityisesti.
Molemmat Suonsyrjän veljekset tulivat pelivuosien aikana tutuiksi; peleissä ja tapahtumissa missä olimme aika useasti samoihin aikoihin musiikkia kuuntelemassa. Hienoja miehiä molemmat.
Omista alasarjamuisteluista saisi kanssa aikaan jonkinlaiset kootun teoksen, jos vaan löytäisi aikaa moisen tekemiseen. Vuonna -96 aloitettiin ensimmäisellä pelillä sen aikaisia Lihan Liukkaita (Vammala) vastaan. Silloin sillä meidän uljaalla kotistadionilla oli vielä savihauta mihin olisi voinut mies hukkua

Monennäköisiä, -kokoisia ja -tasoisia pelimiehiä vuosien saatossa oli. Se oli vielä sitä aikaa, kun tämä touhu ei ollut ihan niin totista kun tuntuu näinä päivinä olevan. Välillä lainattiin vastustajalle pelaajia ettei tule turhia luovutuksia, pelejä siirreltiin jos toinen halusi ja ainoa tavoite oli päästä pelin jälkeen kaljalle.
Joskus täytyisi oikein muistella vanhoja vastustajia täällä julkisesti. Niitä on meinaan porukalla joskus kovasti muisteltu. Mieleenpainuvin on varmasti yksi KK-78:n vanhempi herrasmies, josta pelikaverinsa kävivät etukäteen varoittamassa että kannattaa paeta, jos sillä menee hermo. No meillä ko herrasmieheltä länget vienyt kaveri ehti juosta hyvä lenkin ennenkuin tämä kaveri rauhoittui. Olkoonkin, että hänellä roikkui molemmissa käsissä yksi oman puolen pelaaja rauhoittelemassa.
edit. Sellainen iso havainto 15 vuoden aikana tuli, että silloin kun aloitettiin niin valtaosa porukoista oli vanhoja pallopaitaisi äijiä. Sitten kun lopeteltiin, niin moisia ei enää mitenkään erikseen erottanut... Sen sijaan kaikki näyttivät vaan kauhean nuorelta.