Ståkelle suurkiitokset
Seabluesin Ahvenanmaan pelireissu 5.- 6.8.2006Lauantaiaamuna sitä sitten lähdettiin Laku-Pepen kyydissä kohti satamaa. Varikolta käytiin poimimassa muutama pelimies kyytiin ja sitten oltiinkin jo venaamassa laivan takana. LP:n auton eli ilmastoinnilla varustetun Hiacen miehittivät kuljettajan ja sivullekirjoittaneen lisäksi Benicio Del Toro, Dirk Lottner, Pablito, Piirin mulkuin jätkä, Blixt(vasta Maarianhaminassa)sekä Mourinho. Norsumaalauskoristeisen Fordin miehittivät Campos, Minkki, Puyol, Juntunen(vasta Maarianhaminassa), Higuita, Kanu, Momo ja Foppa.
Laivalla luonnollisesti alkoi Tax-Free myymälän aukeamisen venaamisen odotus. Seabluesin jätkät liikkuivat laivalla kontrolloidusti pienryhmissä, koska yksin ei Pabliton mukaan ollut turvallista liikkua. "Il Capitano" luulikin laivan ilmapiirin olevan Lottnerille jotain täysin uutta, joten hän tarjosi opastusapuaan välittömästi. Beni ehti rohmuta laivan pelikoneet tyhjiksi jo vajaassa tunnissa. Lieneekö ollut kolikkotuplauksen ansiota. Lottner ja Uge ottivat toisistaan mittaa Nintendo64-futiksessa, jossa voitot jäivät tasan 1-1. Campos osoitti olevansa jälleen paskempi ilmakiekossa, Ugen vieden taistelun nimiinsä, vaikka piirin mulkuin jätkä yrittikin kutitella ja nipistellä vieressä. Sama mulkku hetkeä myöhemmin tuupiskeli Ugea ja Puyolia kusilaarilla.
Laivan buffet-ruokailu olikin sitten parhautta. Safkat vain vilisi silmissä ja jopa laihiksella ollut Minkki sai huhujen mukaan napansa täyteen. Lottner, Campos, Uge, Foppa, Mulkku, Puyol, Higuita ja Kanu ruokailivat siihen malliin, että se herätti pahennusta toisessa pöydässä. Minkki vilkuili jatkuvasti edellä mainittujen herrojen pöytään ja availi sanaista arkkuaan, mutta ehti siinäki ajassa hakea ruokaa lisää ja lisää. Ruokailun parasta antia ruokien ja puujalkavitsien lisäksi oli viereisen pöydän ruotsalaisneidot, joiden ikää Seabluesit arvuuttelivat. Tytöt saivat Pablitonkin kääntymään kokonaan tuolillaan heihin päin. Campoksen oli taas pakkoa sykkiä safkan kanssa ja Ugen varoituksista huolimatta hän ehtikin ahnehtia jätskiä enemmän kuin lääkäri määräsi.
Ruokailun jälkeinen aika olikin sitten luonnollisesti sulattelua ja nestetankkausta. Uge, Campos, Lottner, Pablito ja Momo viettivät aikaa laivan kannella katsellen bikinineitoja sekä pelaten tietovisaa. Niinhän siinäkin visassa sitten kävi, että juniorineuvosto veti pidemmän korren Lottnerin ja Ugen päätyessä tasatulokseen. Campos heitti itsensä levyksi penkille ja kuunteli emopoppia.
Maarianhaminaan saavuttiin vähän klo 14 jälkeen. Juntunen kertoi hyvät koordinaatit olinpaikastaan, mutta ei huomioinut ollenkaan olevansa jatkuvassa liikkeessä, niinpä LP:n auton oli vaikea paikantaa häntä. Matka jatkui Juntusen löydyttyä kohti hotelli Arkipelagin parkkipaikkaa, jossa Jörgen Blixtin oli määrä odottaa. Blixt löytyi, kuten myös paikallinen uimaranta, jonka vieressä Seablues-jätkät chillailivat. Piirin mulkuin jätkä meni ostamaan jätskikioskilta vesipullon selvällä suomenkielellä, mutta kioskin vietnamilaisvahvistus ei tajunnut kuin ruotsia ja englantia. Mulkku sai vetensä, kuten myös Uge, joka käytti suomenkielen sijasta sujuvaa brittienglantia. Foppa ja Mulkku ehtivät testaamaan lasten "karusellivekottimenkin" siinä ohessa. Campoksen naama oli tässä vaiheessa palanut jo useaan kertaan.
Supermarketin kautta matka jatkui kohti Sundia. Pelikenttä olikin ihan maantien vieressä, joten sinne oli helppo löytää. Kenttä näyttikin samettisen hyvältä muutamaa turvenuijaa lukuunottamatta. Hyvät edellytykset kunnon pelille oli siis odotettavissa. Pukukoppi oli aika räkäisen oloinen, mutta oli siellä kuitenkin sauna, mikä taisi olla jo entuudestaan tuttu, sillä bisset olivat kylmenemässä alta aikayksikön miesten saavuttua kopille. Miljöö oli kuitenkin niinkuin Minkki sanoi, rento ja rauhallinen. Kaiuttimista tuli vielä musiikkia niin hyvä lataus sai lisäpuhtia.
Itse otteluun Seablues lähti normaalilla taktiikallaan. Maalissa pelasi paljon huilaillut ja hyvin lomaillut Higuita, puolustuksessa olivat Minkki, Puyol, Pablito ja Momo. Keskikentän miehittivät Mulkku, Kanu ja Uge. Kärjessä pelasivat Juntunen, Beni ja Blixt. Blixtillä olikin mukana oma kannattajajoukkonsa ja mies saikin taputuksia useaan kertaan alkuverryttelyneppailujen aikana. Mourinho painotti jälleen suojateilleen helpon pelaamisen kulttuuria, ja joinain hetkinä tällainen peli toimikin. Harmi vaan, että vastassa oli joukkue, joka varmasti pelaa nelosdivarin vittumaisinta futista. Jokaiseen tilanteeseen tullaan kädet edellä ja jatkuvasti ajetaan toisia päin. Tuomari oli luonnollisesti täysin häkeltynyt "omiensa" pelistä ja levitteli käsiään jatkuvasti. Taktisesti järkevin teko tuomarilta oli varoittaa heti viiden minuutin jälkeen Seabluesin keskikentän jätkiä, jotta mahdollinen ulosajo roikkuisi ilmassa koko matsin ajan. Seablues loi muutaman hyvän tilanteen ekalla jaksolla ja yksi niistä päättyikin maaliin. SIF oli rankaissut upealla vaparimaalilla noin vartin kohdalla, mutta Kanun pitkä rajaheitto maalivahdin käsien kautta toi kaivatun tasoituksen. 1-1 tilanteessa mentiinkin tauolle. SIF:n rumat otteet jatkuivat toisellakin jaksolla ja tuomarin ote oli täysin karannut pelistä. Jopa Momo pystyi selvällä ruotsinkielellä huutamaan tuomarille "Satans kakkakikkare!" Ugea rikottiin rankkarin arvoisesti boksissa, mutta tuomarin pilli pysyi mykkänä. Beniciolla oli ottelun paras tilanne kääntää homma Seablueseille, mutta Ugen "Valderramapassin" jälkeen maalivahti veti vastaantulollaan pitemmän korren. Ja kuten yleensä vääntöpeleissä, niin tämäkin päättyi mahdollisimman vittumaisesti. Kulmapotkun, tai yleensäkin erikoistilanteen nro 356 jälkeen SIF:n pelaaja Anders Svensson survoi pallon väkisin ohi Higuitan. Muutama minuutti tästä ja tilanne olikin sitten 3-1, kun ylösnousseen Seabluesin puolustuslinjan välistä SIF:n hyökkääjä karkasi läpiajoon, ohitti Higuitan ja siirsi pallon tyhjiin. 3-1 pataan, nuff said. Pablito valittiin Seabluesin parhaaksi pelaajaksi, mutta palkinto sai osakseen enemmän mollaamista kuin kiitosta.
Hyvien saunaoluiden ja kapakkakierrosten jälkeen oltiinkin sitten klo 03.30 Långnäsin satamassa lastautumassa laivaan ja kohti kotia. Pablitolla oli tässä vaiheessa toinen kenkä jäänyt luultavasti autoon, kun mies kävi ulkona piipahtamassa ja valittelemassa kakkahätäänsä.
Rankka mutta opettavainen reissu jälleen.
Nyt jokainen mukana ollut voi halutessaan kirjoittaa omat versionsa reissusta.
Uge kiittää ja kumartaa.
