VAR-maailmassa olisi eilen tarkasteltu ainakin kolmea tilannetta. Interin voittomaali oli ymmärrettävästi erittäin kiistanalainen ja tulkinnanvarainen, enkä usko edes tuomarien keskuudessa siitä syntyvän yksimielisyyttä. Oma mielipiteeni on, että oikein meni.
Botuén avausmaalia olisi luultavasti kelailtu pitkään, sillä kyllähän siinä taisi jalat kopsahtaa yhteen. Voi olla, että VAR olisi hylännytkin. Nyt ilmojen herra tyytyi vähän vähemmän kauniiseen maaliin, mutta yhtä kaikki nostaa varmasti itseluottamusta tämäkin.
Kolmas VAR:in arvoinen tilanne oli 1-0-tilanteessa Interiltä hylätty paitsiomaali, jossa Botuélta nähtiinkin varsin tyylikäs viimeistely. Kelailin ja pysäyttelin tätä Ruudun tallenteesta moneen otteeseen, ja oli kyllä todella niukka paitsio - jos oli paitsio ollenkaan.
Osasipa Inter tehdä pelistä itselleen vaikean. Toisen puoliajan alku oli todella vahvaa tekemistä ja yhtä päätyä, ja kun 2-0-johdossa vastustajan ykkösvahti loukkaantuu ja vaihtuu 18-vuotiaaseen liigadebytanttiin, ajatteli katsomossa varmasti moni homman olevan paketissa. Ilmeisesti näin ajatteli myös moni Interin pelaajista, sillä Pentin tultua maalille Inter lopetti pelaamisen ja päästi Oulun mukaan peliin. Ei sen ACO:n laariin pitänyt sataa.
Ottelu oli kokonaisuudessaan kaukana Interin parhaista, ja menee milteipä kotipelien huonoimpaan neljännekseen. Voitto toisaalta maistui kauden makeimmalta. Väitän, että Krebsin maali tulee olemaan (paitsi pisteiden valossa, myös henkisesti) kauden tärkeimpiä. Se, että Inter nousi vielä kuilun partaalta ja käänsi lopussa karvaasti tappiolta maistuvan tasapelin voitoksi, on epäilemättä joukkueelle psykologisesti todella tärkeä juttu. Nämä tasaiset pelit voidaan kääntää lopussakin voitoksi, kunhan uskoa ja yritystä riittää. Ja ai että, kun katsomossakin oli lopussa mahtava meno!
Krebsin raivokkaassa tuuletuksessa oli vahvaa Inter-sydäntä ja -sielua, ja toivottavasti tällaiset hetket pistäisivät miettimään, josko sittenkin jatkaisi Turussa ensi vuonnakin. Ihan ansaitusti löytänyt tiensä kapteenistoon. Luka Kuittisen ”huikalle” katsomosta heitetystä tuopista myös
Harmittanut kyllä koko kauden, ettei Ampofo vain tunnu pääsevän pitkän poissaolon jälkeen loukkaantumista edeltävälle tasolleen. Eilenkin aika hapuilevaa ja louhikkoista tekemistä. Ehkä Kouamen ja Krebsin kaveriksi voisi lähiaikoina kierrättää jonkun muunkin (Järvinen)?
