No joo, kyllä Meksikokin ottaa tämän turnauksen tosissaan, mutta toinen juttu on sitten se, mihin taso riittää

. Joka tapauksessa ryhmässä on nopeasti laskettuna mukana kolmetoista A-maajoukkuekokemusta omaavaa pelaajaa ja yli-ikäiset vahvistuksetkin kertovat siitä, että menestystä lähdetään hakemaan. Perinteiden mukaan yksi näistä yli-ikäisistä on ollut veskari ja nyt tuo kunnia menee
Memo Ochoalle, joten ainakin veskaripuolen pitäisi olla kunnossa. Ykkössentteriksi taas on tyrkyllä
Henry Martin, jota olen itse dissannut aina silloin tällöin Liga Mx-ketjussa. Tosiasia on kuitenkin se, että Kotkien hyökkääjä on noussut parin viime vuoden aikana meksikolaisten hyökkäjien kärkinimiin ainakin mitä tulee kotimaan liigaan. Tästä kertovat mm "kauden" 2020-21 kuusitoista liigamaalia, joiden arvoa nostaa lisäksi se, ettei Martin ollut läheskään aina joukkueensa avauksessa. Pelaajatyyppinä hieman samanlainen kuin Raúl Jimenez eli ei pelkkä viimeistelijä vaan pystyy myös rakentamaan peliä ja mies onkin nähty seurajoukkuessaan aika usein myös laidalla. Kolmas yli-ikäinen vahvistus,
Luis Romo, on sitten ennakolta ehkä se kiintoisin tapaus. Loi itselleen aluksi nimeä topparina ja nousi tuossa roolissa myös maajoukkueeseen -osin ehkä siksi, että pystyy hoitamaan myös hieman ongelmallista vasemman keskuspakin tonttia. Viime kausina hänet on nostettu kuitenkin enemmän keskikentälle ja tällä alueella Romon ura on lähtenyt todelliseen kiitoon. Osoituksena tästä mm. se, että monet pitävät häntä Cruz Azulin mestaruusryhmän tärkempänä pelaajana ja hän on myös vahva suosikki Clausuran parhaimman pelaajan tittelin saajaksi. Romon hyvät esitykset on huomioitu myös Euroopassa, sillä häntä on viety viime viikona vahvasti Celta Vigoon, missä meksikolaisia pelaaia on ennenkin ollut. Ja kahden suunnan keskikentäpelaajasta voidaan hänen osaltaan puhua eli pystyy suojaamaan hyvin alakertaa, mutta on kunnostautunut viime aikoina erityisesti maalipaikkojen luojana. Jos en nyt ihan väärin muista, niin taisi myös voittaa Clausuran syöttökuninkuuden.
Nuoremmista pelaajista nostaisin esiin keskikentän
Carlos Rodríguezin, Roberto Alvaradon sekä Sebastian Cordovan. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat todella hyökkäysvoimaisia kavereita, jotka viihtyvät sekä laidoilla että kärjen alla. Ja CONCACAF:in karsinnoissa Cordova taisi pelata ihan piikkinäkin ja maalejakin syntyi mukavaan tahtiin. Charly Rodríguez taas on Herrera-tyyppinen pelaaja, joka on ollut aika lailla vakiokamaa Meksikon A-maajoukkuessa parin viimeisen vuoden ajan. Kyseinen kolmikko on ollut myös eurooppalaisten seurojen kiinnostuksen kohteena, joten senkin puolesta olympilaiset on heille hyvä näyteikkuna.
Hyökkäyksestä löytyy kanssa kiintoisa kolmikko eli
Diego Lainez - Uriel Antuna - Alexis Vega. Näistä ensimmäinen löi itsensä kohinalla läpi 17-18-vuotiana nousten pikavauhtia Meksikon liigan eliittiin, mitä seurasi siirtyminen Betisiin. Espanjassa ei ole mennyt kuitenkaan ihan odotusten mukaisesti, mikä voi johtua myös hieman köykäisestä fysiikasta. Tällä kaudella meni kuitenkin ymmärtääkseni jo hieman paremmin, joten odotan mielenkiinnolla, miten kisoissa esiintyy. Antuna taas on melkoinen kiertolainen, sillä hän siirtyi 2017 Manchester Cityyn, mutta siellä ei tullut vastuuta. Erinäisten Hollannin lainapestien kautta tie vei ensin MLS:ään ja sieltä sitten Chivasiin. Tällä hetkellä elää aika hyvää vaihetta urallaan, mistä kertoo sekin, että on muistini mukaan tehnyt eniten maaleja Meksikon A-maajoukkueelle välillä kesäkuu 2019-heinäkuu 2021. Nopeasta laiturista on kyse ja uskoisin, että hän löytääkin itsensä avauksen oikealta laidalta. Vegan ura ei taas ole mennyt viime vuosina ihan miehen omien toiveiden mukaan; hän löi itsensä läpi parikymmpisenä sentterinä Tolucassa, mutta ziljoonasiirto Chivasiin ei ole ainakaan vielä vienyt miestä liigan ehdottomaan tähtikaartiin. Osasyynä tähän on se, että on joutunut pelaamaan aika paljon laidalla, mikä on näkynyt myös maalimäärissä. Hyvin hän on kyllä tuohonkin rooliinsa sopeutunut, mistä osoituksena Chivasin viime kauden syöttökuninkuus. Olympiakarsinnoissa pääsi sitten pelaamaan mielipaikallaan ja odotankin mielenkiinnolla mikä on miehen roolis kisoissa, kilpailu kun sekä laidoille että kärkeen on aika kova. Jonkinlaisena hyökkäyksen mustana hevosena voi pitää sitten Santoksen
Eduardo Aguirrea, joka on ollut mukana olympiaryhmän kuvioissa jo vuosikaudet. Vuonna 2018 hän voittikin Toulonin turnaksen kultaisen pallon sekä paikan tähdistössä, mikä herätti tietysti heti puheet tulevasta siirrosta Eurooppaan. Sen jälkeen kehitys oli pitkään vähän mollivoittoista lukuisine lainasiirtoineen, mutta on lyönyt itsensä ryminällä läpi tämän vuoden liigassa. Varsinkin loppukaudesta maaleja alkoi tulla todella rivakkaan tahtiin ja heitinkin ilmaan ajatuksen, että olemmeko näkemässä uuden Oribe Peraltan syntyä. No, toi oli vähän kieli poskessa kirjoitettu, mutta tarina on kieltämättä toistaiseksi aika samanlainen.
Puolustuksen osalta seuraamisen arvoisia ovat ainakin
Cesar Montes sekä
Erick Aguirre. Edellinen on isokokoinen toppari (191 cm), joka debytoi liigassa jo vuonna 2015 nousten nopeasti seuransa Monterreyn vakiokalustoon ja on ollut myös A-maajoukkuekuvioissa mukana useamman vuoden ajan. Taisi olla myös viimeinen pelaaja, joka putosi pois EL Trin MM-ryhmästä 2018. Eurooppaan häntäkin on huhuiltu jo pitkään, mutta ainakaan vielä siirto ei ole toteutunut. Kannattaa seurata kaveria muuten erikoistilanteissa, sillä on tehnyt näissä aika hyvin maaleja (ainakin isoissa peleissä). Aguirre lukeutuu kanssa näihin "veteraaneihin", sillä hänen debyytistään on jo seitsemän vuotta ja on noussut pikku hiljaa liigan eliittiin. Aika monipuolinen kaveri, sillä aloitti laitapakkina, mutta viime vuosina häntä on käytetty usein laitahyökkäjänä ja muistelenpa nähneeni hänet joskus kymppipaikallakin.
Tossapa ehkä ne kiintoisimmat. Ja jos joku kaipaa José Juan Maciasia, niin hän hän joutui luopumaan kisoista loukkaantumisen vuoksi. Voi tosin olla, että uusi seura Getafe vinkkasi, että ilmoitapa näin

. Ajaxin Edson Álvarez on puolestaan mukana Gold Cupissa, joten häntä ei olympialaisissa nähdä.