Onko Kupittaa 5 podcastilta tulossa jokin yhteenveto kaudesta?
Ei ole, katsotaan jos ensi kaudeksi löytäisi taas rakkaalle harrastukselle enemmän aikaa.
Muutamia pelejä Kolmosta sieltä täältä nähneenä mieleen jäi erityisesti sarjan raakuus. Vaikka sekä FC Inter (piste-ka 2,33) että FC Åland (piste-ka 2,25) pelasivat tuloksellisesti lähes täydellisen kauden, ei kumpikaan ryhmä pääse edes yrittämään nousua porrasta ylemmäs. Normaalisti tuollaisilla lukemilla on Kolmosesta marssittu suoraan liiton sarjoihin. Mieleen jäi myös kärjen osalta kolme hyvin erilaista joukkuetta:
Peimari pyrki alkukauden pelaamaan enemmän hybridijalkapalloa, jossa oli selkeä yritys pelata maata pitkin vastustajan linjoja murtaen, ja vasta painetilanteessa tai korkeaa prässiä vastaan peli muuttui suoraviivaisemmaksi ristipallojen hakemiseksi. Viimeiset 4-5 kierrosta taas Peimari pelasi hyvin yksipuolisesti lähes yksinomaan ristipalloja linjan taakse hakien, eikä juuri minkäänlaisia riskejä enää otettu. Jos joukkue menettäisi pelivälineen, tapahtuisi se aina 20-30 metrin päässä vastustajan maalista. Hyvällä prosentilla kakkospalloja voittanut joukkue hyödynsi suoraviivaisen pelitavan viimeisillä kierroksilla maksimaalisesti.
FC Inter 2 taas pelasi läpi kauden uskollisesti pidempiä hyökkäyksiä, pysyi pallossa linja ylhäällä riskejä kaihtamatta ja välillä joutui kunnianhimoisen pelitapansa kanssa turhiin ongelmiin. Parhaimmillaan (pallollisesti) selvästi sarjan vakuuttavin joukkue, mutta toisaalta myös hyvin boksia puolustaneita joukkueita vastaan kohtuuttomissa vaikeuksissa murtautumisen kanssa.
FC Åland taas oli jotain Peimarin ja Interin väliltä. Pystyi kontrolloimaan peliä tarvittaessa sarjan keskikastin ja alapään joukkueita vastaan, mutta myös pelaamaan suoraviivaisemmin tarpeen vaatiessa. Kotikentällään aivan eri joukkue kuin vieraissa, kiitos Sjölundin ja viimeisille kierroksille mukaan tulleiden Lyyskin sekä Polvianderin. Jos kotinippu olisi nähty myös mantereella, lähtisi Åland nyt karsimaan paikasta Kakkoseen.
Keskikasti oli pisteiden valossa äärimmäisen tasainen, joskin TPS:n ressujen herääminen tähän kauteen vasta elokuussa luo pienen optisen harhan. Selvästi sarjan neljänneksi paras joukkue, jonka pallollinen peli oli parhaimmillaan lähes Interin tasolla. Joukkueen nuoriso-osasto maksoi vielä oppirahoja ensimmäisestä kunnon kaudesta aikuisten sarjoissa, mutta ensi vuonna TPS voi olla jo todellinen haastaja noususta.
MaPS teki sen, mitä selkeästi kaventuneella ryhmällä pystyi tekemään. Roikkui näennäisesti mukana nousutaistossa syyskuun puoliväliin asti, vaikka joukkue oli vain kalpea haamu vuoden-parin takaisesta. Kenties ryhmä oli kuitenkin nyt yhtenäisempi kuin aiemmin, jolloin pelaajia oli mukana eri puolilta Turkua selvästi enemmän.
PaiHa lähti kauteen isoin satsauksin, ja vaikka viides sija alun kompuroinnin jälkeen olikin hyvä torjuntavoitto, odotettiin Paimiossakin kaudelta varmasti enemmän. Alkukauden ryhmä oli nimivahva, ja kun kirsikaksi keskikentän kakun päälle saatiin sarjan aattona vielä Mark Goldson briteistä, piti tie nousutaistoon olla auki. Jostain syystä peli ei rullannut sen enempää Forssilla kuin Manzollakaan vihreässä nutussa, ja heti kun em. herrat lähtivät joukkueesta, paranivat tuloksetkin. Vaikea ennustaa yhtään mitään tulevasta. Toivottavasti Paimioon saadaan kuitenkiin Kolmoseen kelpo nippu kasaan myös ensi kaudeksi.
TPK, ÅIFK ja ToVe alkavat jo tuntua niiltä Kolmosen kiintiöjoukkueilta, joista ei ole nousutaistoon, mutta toisaalta tarvitaan vuodesta toiseen sijoille 5–10 kiusaamaan parempiaan. Åbolla olisi potentiaalia olla paljonkin enemmän, kun taas toisaalta TPK ja ToVe taistelevat ainakin tällä hetkellä hidasta auringonlaskua vastaan.
VG-62 oli mieluisa Kolmoseen palaaja, ja ilmeisesti SalPan ja Jazzin varmistaessa paikkansa Kakkosessa, nähdään naantalilaisnippu sarjassa myös ensi kaudella. Selvästi näillä näytöillä Kolmosen joukkue, vaikka tuloksellisesti vaikeaa olikin. Myös EuPasta on pakko sanoa, että vaikka tulokset olivat jotakuinkin sitä mitä esityksillä ansaitsi, ei joukkue silti myynyt nahkaansa sarjassa helpolla. Laittoi lähes kaikki vastustajansa ahtaalle ja vielä viimeisessä pelissä Peimariakin vastaan oli hyvin mukana ottelussa ensimmäiset puoli tuntia. Vaikka lähtö näyttääkin tulevan, ei suoritusta silti tarvitse missään nimessä hävetä.
Wolves oli iso pettymys, vaikka odotuksetkaan eivät olleet korkealla. Viisi tehtyä maalia ja yksi tasapelipiste. Sarjasijoitus sitä mitä pitikin, mutta olisi tuolla ryhmällä sentään pitänyt 3-5 lisäpistettä haalia.
