Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

FC Honka oli aikanaan 1990-luvulla ja 2000-luvulla yksi varakkaimpia Ykkösen seuroja.

Ainakin tietääkseni myös heti kun se sinne oli päässyt, mutta paremmin tietävät voivat mahdollisesti kertoa asiasta lisää.

Vuonna 2000 FC Honka kuului Ykkösen miljoonaseuroihin kun sillä oli vähintäänkin miljoonan markan yleisbudjetti ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja. Myös pelaajabudjetti oli erittäin korkeatasoinen.

Ikävä kyllä vuodeksi 2001 viimeiseksi markkavuodeksi FC Hongan yleisbudjetti hieman pieneni talousvaikeuksien takia ja se ei enää pitkien tutkimusten jälkeen näillä näkymin ollut miljoonaseura Ykkösessä.

Pelaajabudjetin sanottiin vuodeksi 2001 kärsineen tästä muutoksesta, mutta ei paljon.

Paljon oli toki puhetta myös erityisesti pessimistisistä arvioista joissa FC Hongasta pelättiin lähivuosille joko tulevan konkurssiseura tai sitten nk. Palkkaturvan alainen kanta-asiakas juurikin mahdollisten maksamattomien pelipalkkojen johdosta mikäli vaikeudet jatkuisivat.

FC Hongan asema vuonna 2001 Ykkösessä oli kuin Nokian Pyryllä vuonna 1999 Ykkösessä.

Toisin sanoen FC Honka oli vuonna 2001 rikkain sellainen seura Ykkösessä jolla ei ollut pistää miljoonaa markkaa tai useita miljoonia markkoja peliin sen vuoden Ykköseen.

Nokian Pyryn vuoden 1999 tapaan FC Hongan asema tuntui ahdistavalta Ykkösen vuoden 2001 miljoonaseurojen puristuksessa.

FC Hongan yleisbudjetti lienee siis ollut noin 950 000-995 000 markkaa keskimäärin ja pienimmilläänkin 900 000 markkaa.

FC Hongan osalta harmittavasti en ole tuota euroajan ensimmäistä yleisbudjettia tai pelaajabudjettia vuodelta 2002 löytänyt, mutta vuosilta 2003 ja 2004 olen kyllä löytänyt.

Tuohon mennessä mitä ilmeisimmin pahojen tappioiden jälkeen taloudellisesti puhuttaessa markka-ajan miljoonaseuran ajat ja euroajankin unelmat miljoonaseurasta olivat tuolloin melkoista päiväunta tai yöunta näkökulmasta riippuen.

Täytyy laittaa tuo FC Hongan vuoden 2000 tilanne noihin sen vuoden Ykkösen miljoonaseurojen yhteisviestiin, mutta tähän alle tämän viestin päätteeksi tulee vielä FC Hongan vuoden 2003 ja 2004 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit:

FC Honka Ykkösessä 2003

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC Honka Ykkösessä 2004

Yleisbudjetti: 127 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti olisi ollut vain 100 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 77 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti olisi ollut vain 50 000 euroa ja tätäkin alemmasta pelaajabudjetista kuten pahimmillaan jopa palkattomuudesta erittäin pitkästä aikaa puhuttiin ennen kuin seura pystyi antamaan takeet siitä, että palkattomuuteen ei mennä ja jos mennään niin seura olisi kattanut nk. Palkkaturvan hakemiskulut pelaajille.)

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 Ykkösen osalta on nyt löytynyt ainakin näillä näkymin nyt melkein varmasti sen toiseksi rikkain seura kun aiemmalla toiseksi rikkaimmalla seuralla näyttää nyt olleen kolmanneksi rikkaimman seuran yleisbudjetti.

Tuo aiempi toiseksi rikkaimman seuran yleisbudjetti eli 2,25 miljoonaa markkaa putoaa nyt ilman jotain todella suurta ihmettä kolmannelle tilalle.

Ellei se sitten koskisi tähän nyt tulevaan viestiin kirjoitettavan Ykkösen vuoden 1997 uuden toiseksi rikkaimman seuran alustavaa yleisbudjettia kun Ykkösen rikkain vuonna 1997 oli yleisbudjetiltaan ja mitä todennäköisimmin myös pelaajabudjetiltaan FC Haka 4,5 miljoonan markan yleisbudjetillaan.

Lyön kuitenkin nyt melkein pääni pantiksi vetoa siitä, että Ykkösen toiseksi rikkain seura vuonna 1997 oli sensaatiomaisesti kokonaan uusi seura suomalaisessa jalkapallossa eli FC Lahti joka yhdistelmäseurana FC Kuusysin ja Lahden Reippaan jälkeläisenä niiden sarjapaikat perittyään ja jättäen alkuperäisen työnimensä eli Lahden Pallo-Lahden/Lahden Pallo-Reippaan eli LPL:n/LPR:n taakseen piti hallussaan 2,5 miljoonan markan yleisbudjettia.

Pelaajabudjetti saattoi olla suurikin, mutta mahdollisesti vuonna 1997 ainakin vielä se saattoi olla myös vaatimatonkin FC Lahdella toisin kuin vuotta myöhemmin vuonna 1998 Ykkösessä. Suurimmillaankin todennäköisesti vain Ykkösen toiseksi tai kolmanneksi suurin ja todennäköisesti tätä alempi vuonna 1997 oli pelaajabudjetti FC Lahdella.

FC Lahden asemasta kertoivat laajasti rannikon ruotsinkieliset lehdet, Etelä-Suomen Sanomat ja Uusi Lahti-lehti nimenomaan taloudelliselta puolelta puhuttaessa.

FC Lahti oli potentiaalisen kyvykäs seura heti ensimetreiltään alkaen ja vaikka seuran sisällä ja joskus yhteistyössäkin sponsorien kanssa kuohui yli kuten kentälläkin niin Veikkausliigan tuleva nousija aivan 1990-luvun lopuksi tai heti 2000-luvun alkuun vaikutti tähtiin kirjoitetulta.

FC Lahden pomoja ilahdutti välittömästi kauden päätteeksi myös yli 500 000 markkaa ylijäämäinen talousarviokin minkä olisi normaalisti perinteiseen tyyliin pitänyt olla kuulemma vain nollatulos tai tappiollinen kun oltiin uusi seura.

FC Lahden pomoilla oli syytä riemuun myös siksi, että ylijäämäisellä ja onnistuneella talousarviolla pystyttiin esittämään myös FC Kuusysin ja Reippaan vanhojen velkojen perijöille edes jotakin kyvykkyyttä niiden maksamiseen ja myös aivan omienkin uusien velkojen välittömään kuoletukseen.

FC Lahden osalta taidan laittaa pientä kokoelmaa sen yleisbudjeteista markka-ajoilta vaikkakin harmittavasti näistä ei löytynyt näiden vuosien pelaajabudjetteja.

[Piippu-Virtanen]

FC Lahden yleisbudjetteja markka-ajoilta eli vuosilta 1997-2001 Ykkösestä ja Veikkausliigasta tulee nyt tähän viestiin kun valitettavasti ainakaan vielä ei ole löytynyt tämän seuran pelaajabudjetteja jotka nekin olivat ainakin vuonna 1998 hyvin todennäköisesti sarjan parasta luokkaa, mutta 1997 eivät vielä välttämättä vaikka mahdollisesti kylläkin jo tuolloin:

FC Lahti Ykkösessä 1997

FC Lahden Yleisbudjetti Ykkösessä: 2,5 miljoonaa markkaa (Tällä yleisbudjetilla se mitä todennäköisimmin oli Ykkösen toiseksi rikkain seura melkein varmasti ellei muuta ole esittää. Pelaajabudjetti on ristiriitaisempi kun aloitusvuonna on hyvinkin voinut olla heti alkuun pienempikin pelaajabudjetti sen sijaan, että se olisi ollut saman tien myös toiseksi suurin koko Ykkösessä tai yksi suurimpia.)

FC Lahti Ykkösessä 1998

FC Lahden Yleisbudjetti Ykkösessä: 5,3 miljoonaa markkaa (Tällä yleisbudjetilla se mitä todennäköisimmin oli Ykkösen rikkain seura melkein varmasti ellei muuta ole esittää. Myös pelaajabudjetti hyvin todennäköisesti oli suurin Ykkösessä ellei sitten muuta ole esittää.)

FC Lahti Veikkausliigassa 1999

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 5 miljoonaa markkaa

FC Lahti Veikkausliigassa 2000

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 4,6 miljoonaa markkaa

FC Lahti Veikkausliigassa 2001

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 5,2 miljoonaa markkaa

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat yhdeksän seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: Useita miljoonia markkoja ja kenties oli Jaroakin rikkaampi vaikkakin pienimmillään myös vain sen 2,5-3 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa. Välillä tämän seuran sanottiin olleen jopa HIFK:ä/FC HIFK:ä köyhempi miljoonaseurana.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

HIFK/FC HIFK: 1-1,4 miljoonaa markkaa ja tämä seura oli KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n kanssa köyhimpiä ellei jopa köyhin miljoonaseura Ykkösessä sinä vuonna jälleen TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Mahdollinen muu miljoonaseura Ykkösen vuoden 1999 vastaavien joukkoon saattaisi olla FC Atlantis. Vuoden 1999 kohdalta pitää vielä yrittää varmistaa sen yleisbudjetti jostakin.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea ja FC Atlantiksen asema miljoonaseuraksi varmistuisi niin siinä tapauksessa ainakin 11 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat kahdeksan seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: Ainakin 1,3 miljoonaa markkaa

Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enemmän vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

[Piippu-Virtanen]

FC Lahden yleisbudjetteja markka-ajoilta eli vuosilta 1997-2001 Ykkösestä ja Veikkausliigasta tulee nyt tähän viestiin kun valitettavasti ainakaan vielä ei ole löytynyt tämän seuran pelaajabudjetteja jotka nekin olivat ainakin vuonna 1998 hyvin todennäköisesti sarjan parasta luokkaa, mutta 1997 eivät vielä välttämättä vaikka mahdollisesti kylläkin jo tuolloin:

FC Lahti Ykkösessä 1997

FC Lahden Yleisbudjetti Ykkösessä: 2,5 miljoonaa markkaa (Tällä yleisbudjetilla se mitä todennäköisimmin oli Ykkösen toiseksi rikkain seura melkein varmasti ellei muuta ole esittää. Pelaajabudjetti on ristiriitaisempi kun aloitusvuonna on hyvinkin voinut olla heti alkuun pienempikin pelaajabudjetti sen sijaan, että se olisi ollut saman tien myös toiseksi suurin koko Ykkösessä tai yksi suurimpia.)

FC Lahti Ykkösessä 1998

FC Lahden Yleisbudjetti Ykkösessä: 5,3 miljoonaa markkaa (Tällä yleisbudjetilla se mitä todennäköisimmin oli Ykkösen rikkain seura melkein varmasti ellei muuta ole esittää. Myös pelaajabudjetti hyvin todennäköisesti oli suurin Ykkösessä ellei sitten muuta ole esittää.)

FC Lahti Veikkausliigassa 1999

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 5 miljoonaa markkaa

FC Lahti Veikkausliigassa 2000

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 4,6 miljoonaa markkaa

FC Lahti Veikkausliigassa 2001

FC Lahden Yleisbudjetti Veikkausliigassa: 5,2 miljoonaa markkaa

Vertailun vuoksi FC Lahden yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ensimmäisenä euroajan vuotena 2002 olivat 4,8 miljoonaa markkaa eli 800 000 euroa ja 2,58 miljoonaa markkaa eli 430 000 euroa ja vuonna 2004 muutoin euroajalta puhuttaessa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olivat 854 200 euroa ja 450 000 euroa.

[Piippu-Virtanen]

KuPS:n murheellisemmalta aikakaudelta pelillisesti on selvinnyt pari yleisbudjettia joista toinen kokonaan uutena tähän asti mainittuna sellaisena ja toinen lähinnä tarkennettuna.

Näistä ensimmäinen on vuoden 1998 Kakkosen yleisbudjetti joka KuPS:lla oli 1,5 miljoonaa markkaa jonka turvin KuPS kuului miljoonaseuroihin siinä sarjassa, mutta joka vuoden 1997 lopun Kakkoseen putoamisen yhteydessä ja sen jälkeen aina vuoden 1998 loppuun asti oli koko ajan ja pahiten vaarassa ensi kerran sitten vuoden 1993 joutua todelliseen konkurssiin.

Näistä toinen on aiemmin mainittu ja nyt tarkennettavaksi tuleva vuoden 1999 Ykkösen yleisbudjetti joka KuPS:lla oli lopulta 2,5 miljoonaa markkaa huolimatta alustavasti tietenkin korkeammallakin olevasta yleisbudjetista.

Laitan tähän myös saman viestin päivityksen muodossa tähän alle KuPS:n markka-ajan viimeisen, jo aiemmin mainitun yleisbudjetin Veikkausliigasta vuodelta 2001 lisäten siihen nyt myös selvinneen viimeisen pelaajabudjetin markka-ajalta samalta vuodelta ja samalla myös ensimmäisen KuPS:n euroajan yleisbudjetin ja pelaajabudjetin Veikkausliigasta vuodelta 2002:

KuPS Veikkausliigassa 2001

Yleisbudjetti: 5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2,622 miljoonaa markkaa

KuPS Veikkausliigassa 2002

Yleisbudjetti: 5,34 miljoonaa markkaa tai 890 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetin piti olla 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa.)

Pelaajabudjetti: 3,12 miljoonaa markkaa tai 520 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla 3,97015002 miljoonaa markkaa tai 661 691,67 euroa. Alustavan pelaajabudjetin piti noudattaa sen vuoden Veikkausliigaan ajateltua ja suositeltua pelaajabudjettia.)

Aion lisätä myös päivityksen KuPS:n yleisbudjetin osalta tuohon Ykkösen vuoden 1999 miljoonaseurojen osalta olevaan viestiin.

[Piippu-Virtanen]

Vaikka minun pitikin täsmentää tuota Ykkösen miljoonaseurojen lukua vuodelta 1999 niin se saa odottaa vielä ihan hetkisen.

Nimittäin Atlantis FC:n täsmennetyt ja uudet yleisbudjetin luvut ovat löytyneet vuosilta 1998-2000.

Ykkösestä puhuttaessa Atlantis FC:llä oli sittenkin suuremmat yleisbudjetit varsinkin vuodelle 2000 ja myös osin vuodelle 1998 kuin mitä aiemmin arvelin.

Tosin vuosien 1998 ja 1999 Ykkösen yleisbudjetit Atlantis FC:llä olivat hyvin samanlaiset ja siksi ne menivät jokseenkin sekaisin.

Sekaannusta näillä näkymin selvästi enemmän ja ärsyttävästi aiheutti tuo vuoden 2000 luvun yleisbudjetin selvitys koska joissain lähteissä se oli mitoitettu olemaan vuosien 1998-1999 kaltainen joka oli siis vain alustava yleisbudjetti ja todellisuudessa se olisi ollut tietenkin huomattavasti alakanttiin.

Todellinen vuoden 2000 yleisbudjetti Ykkösessä Atlantis FC:llä oli 2,5 miljoonaa markkaa.

Laitan nämä yleisbudjetit vuosilta 1997-2001 Atlantis FC:n osalta niin Kakkosen, Ykkösen kuin myös Veikkausliigan osalta vaikka harmittavasti ainakin vielä toistaiseksi pelaajabudjetit eivät selvinneetkään:

Atlantis FC Kakkosessa 1997

Yleisbudjetti: 450 000 markkaa

Atlantis FC Ykkösessä 1998

Yleisbudjetti: 1,25 miljoonaa markkaa (Tämä jäi hyvin vähän enää sellaisen edes jotenkin kilpailukykyisen seuran asemasta Ykkösessä ja oli selvästi suurempi kuin mitä oli ajateltu kauteen eli sitä 600 000-700 000 markan yleisbudjettia.)

Atlantis FC Ykkösessä 1999

Yleisbudjetti: 1,3 miljoonaa markkaa (Yleisbudjetti kasvoi hyvin vähän vuodesta 1998 mikä harmitti seurapomoja kun Ykkösessä miljoonaseurat tuntuivat puristavan tätä seuraa ahtaalle ja enemmänkin olisi kaivattu kauteen.)

Atlantis FC Ykkösessä 2000

Yleisbudjetti: 2,5 miljoonaa markkaa (Yleisbudjetti kasvoi tuntuvasti edelliseen kahteen vuoteen verrattuna. Alustava yleisbudjetti olisi ollut 1,3 miljoonaa markkaa, mutta se todettiin melko riittämättömäksi ja lisäksi muutoin se usein sotkettiin jostain syystä kuin olemaan juuri tämän vuoden yleisbudjetti ja osin kai luomaan kuvaa alakynnessä olevasta seurasta siirappitason tunnetarinoita varten.)

Atlantis FC Veikkausliigassa 2001:

Yleisbudjetti: 5,5 miljoonaa markkaa

Laitan tämän viestin jälkeen sen vuoden 1999 Ykkösen miljoonaseurojen täsmennyksen ja heti sen jälkeen vielä vuoden 2000 Ykkösen miljoonaseurojen täsmennyksen.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat kymmenen seuraa eli itse asiassa puolet koko Ykkösen seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun mukaan miljoonaseuraksi varmuudella löytyi uutena sellaisena Atlantis FC:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: 2,5 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa. Välillä tämän seuran sanottiin olleen jopa HIFK:ä/FC HIFK:ä köyhempi miljoonaseurana.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

Atlantis FC: 1,3 miljoonaa markkaa

HIFK/FC HIFK: 1-1,4 miljoonaa markkaa ja tämä seura oli KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n kanssa köyhimpiä ellei jopa köyhin miljoonaseura Ykkösessä sinä vuonna jälleen TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea niin siinä tapauksessa ainakin 11 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat kahdeksan seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun Atlantis FC:n lukua täsmennetään suuremmaksi aina 2,5 miljoonaan markkaan saakka:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enemmän vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

[Piippu-Virtanen]

Vuodeksi 2002 Ykkösen Pohjoislohkoon ei vaikuttanut hirvittävästi olevan tarjolla miljoonaseuroja siihen lohkoon toisin kuin Ykkösen Etelälohkoon koska useilla seuroilla alustavasti taloustilanne näytti huonontuvan ja jos ei huonontuvan niin ainakin jossain määrin kiristyvän.

Miljoonaseuroina pyörivät tuttuun tyyliin Kraft ja TP-Seinäjoki, mutta miljoonaseurojen joukkoon sanottiin tulevan myös ainakin alustavasti Veikkausliigasta pudonnut RoPS, Ykkösessä katkerasti edelleen pysytellyt TPS ja ennen talousvaikeuksiaan Tervarit.

Muita sellaisia äärimmäisen kasvavia seuroja, mutta ei välttämättä kuitenkaan miljoonaseuraksi taloudellisilta edellytyksiltään povattiin Vaasan Mustasaaresta lähtöisin olevaa FC Korsholmia.

Nk. Botnialaisten osalta taloudelliset näkymät vaikuttivat lupaavalta tälle vuodelle vaikka sittemmin putoamistaistelu oli vuodeksi 2002 tosiasia ja vuoden 2003 jo pudottiinkin Ykkösestä Kakkoseen.

Harmittavasti yleisbudjettia FC Korsholmille ei löytynyt ja se on saattanut olla toteutunutta pienempikin Ykkösessä vuonna 2002.

Tuo vuosi oli viimeinen jolloin pelattiin kahteen lohkoon jaettua Ykköstä ja lopulta yhden seuran sulauduttua (FC Jokrut/FC Jokerit-yhteenliittyminen kun FC Jokerit putosivat Ykköseen.) ja HIK:n ja TPV:n luovuttua sarjapaikasta sallittiin vain GBK:n pääsy Kakkosesta mukaan Ykköseen tätä sarjaa pelaamaan.

Lopulta tutun 20 joukkueen sijaan sinä vuonna poikkeuksellisesti Ykköstä pelattiin vain 18 joukkueella.

[Piippu-Virtanen]

Keskimäärin vuosina 2001-2018 ainakin näillä näkymin Veikkausliigan palkkaennakot tai toteutuneet palkat näyttävät pitäneen paikkansa ainakin keskimäärin.

Laitan tähän tähän vuosittain väittämiä jotka joko pitivät paikkansa tai eivät:

2001: Ei ole aivan varmaa, että pitivätkö paikkansa kun osa laskettiin vielä euroissa ja osa markoissa ennakoista puhuttaessa. Täytynee vielä tarkistaa ja jos pelaajabudjetit edes jostain kokonaisuudessaan löytyisivät.

2002: Eivät pitäneet paikkansa vaan lopulta näillä näkymin maksettiin ainakin toteutuneesti vähemmän koska heittoja oli useita tuhansia euroja ennakoidun ja toteutuneen välillä.

2003: Pitivät paikkansa.

2004: Eivät pitäneet paikkaansa vaan jälleen vuoden 2002 tapaan heittoa toteutuneeseen nähden oli edelleen useita tuhansia euroja ennakoidun ja toteutuneen välillä. Arviosta riippuen vähän enemmän tai vähän vähemmän kuin euroajan ensimmäisenä vuonna.

2005: Eivät pitäneet paikkaansa aivan täysin. Erona tosin vuoden 2002 ja 2004 arvioihin nähden oli se, että Veikkausliigan palkkojen tuolloisen romahduksen ollessa suurimmillaan myöskään eroja ei niin paljoa ollut toteutuneen ja ennakoidun välillä. Korkeinkin heitto oli enintään 4000 euroa palkassa kun taas muutoin puhuttiin reilusti alle 2000 euron heitosta suuntaan ja toiseen enimmillään.

2006: Pitivät enimmäkseen paikkansa ainakin näillä näkymin.

2007: Eivät pitäneet paikkaansa ja jälleen heittoa vuosien 2002 ja 2004 arvioihin nähden oli hyvin paljon. Jopa enemmän kuin noina vuosina olikaan.

2008: Pitivät enimmäkseen paikkansa ainakin näillä näkymin.

2009: Pitivät paikkansa melkein, mutta vain jos laskee bonukset mukaan ja muussa tapauksessa jälleen eivät pitäneet kun heittoa oli 3100 euroa ainakin keskimäärin peruspalkassa kun bonuksissa laskien heittoa oli korkeintaankin 700 euroa.

2010: Pitivät paikkansa melkein täysin. Itse asiassa peruspalkka oli toteutunutta hädin tuskin enää yläkanttiin. Vain 335 euroa enintään ja yleensä vähemmän. Sen sijaan bonuspalkat kuullostavat toteutunutta olevan jonkin verran yläkanttiin. Itse asiassa noin 1525 euroa yläkanttiin. Vuoden 2010 osalta tämä oli tarkin ennustettu vuosi sitten vuoden 2005.

2011: Pitivät enimmäkseen paikkansa ainakin näillä näkymin.

2012: Eivät pitäneet paikkansa kun lopullinen summa oli pienempi kuin mitä hurjimmissa arvioissa.

2013: Pitivät paikkansa.

2014: Pitivät paikkansa.

2015: Pitivät paikkansa.

2016: Pitivät paikkansa.

2017: Pitivät paikkansa.

2018: Eivät välttämättä pitäneet paikkansa vaan olivat mitä ilmeisimmin joko jonkin verran alakanttiin tai suurimmillaan jopa vuoden 2012 viime aikojen ennätyspalkkavuotta korkeampia jolloin mentiin jo yläkanttiin.

Vertailua hankaloittaa se, että vuoden 2011 jälkeen Veikkausliigassa ei ole järjestetty pelaajapalkkatutkimusta.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1997 ja 1998 KTP:n yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ykkösestä ovat nyt löytyneet pitkän etsinnän jälkeen varsinkin vuoden 1997 kohdalla.

Vuoden 1998 kohdalla KTP:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olivat tiedossa tavallaan aiemmin, mutta nyt se raja on varmistunut myös oikeaksi vaikkakin alustavasti se olisi ollut pienempi.

KTP:n osalta mielenkiintoista on se, että periaatteessa vuosien 1999-2000 KTP ei ainakaan näillä näkymin kai edes ollut varsinainen KTP vaan ainoastaan Kotkan TP ja alkuperäinen KTP tipahti huomattavasti alempiin sarjoihin tai toimi välillä nimellä Kotkan TP:n Reservijoukkue ainakin eri nimityksissä.

Sittemmin tietysti Kotkan TP:lle kävi huonosti ja se vajosi konkurssiin jolloin KTP ja Kotkan TP:n jäljelle jääneet osat jossain määrin alkoivat edetä sittemmin edelleen yhteistä, mutta silti erittäin erillistä elämäänsä jälleen lopullisen pelkkänä KTP:nä lyhyen tauon jälkeen ja toisen osalta juurikin FC KooTeePeenä.

Tätä rinnakkaista, mutta silti erillistä elämää jatkui oikeastaan aivan viime vuosiin asti jolloin FC KooTeePee ja KTP muodostivat ensimmäisen lopullisesti yhtenäisen KTP:n ensi kertaa sitten vuoden 1997 tai vuoden 1998 ainakin tavallaan kun siitä tuli FC KTP.

Kun joissakin papereissa jo vuoden 1998 KTP:kin kun on jo nimetty Kotkan TP:ksi niin siinäkin on ollut melkoista mietintää ajoittain, että kummasta tavallaan puhutaan.

Tässä tapauksessa ja muissakin yhteyksissä käytän tuota nimitystä KTP puhuttaessa näistä vuosista paitsi kun mennään alasarjavuosiin tai mikäli molemmat erilliset Kotkan saman seuran edustajat tavallaan erillisseuroissa mutkan kautta osuivat samaan lohkoon tai sarjaan jolloin käytän sitten niiden erillisiä nimiä.

Toisinaan harmittavasti nuo vuosien 1997-1998 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit välillä myös sotkeutuivat joko keskenään tai sitten vuoden 1999 Veikkausliigan vastaavan yleisbudjetin kanssa.

Joka tapauksessa tässä KTP:n yleisbudjetit ja pelaajabudjetit vuosilta 1997-1998:

KTP Ykkösessä 1997

Yleisbudjetti: 800 000 markkaa

Pelaajabudjetti: 400 000 markkaa

KTP Ykkösessä 1998

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa (Pienimmillään alustavasti KTP oli valmis pelaamaan minkä tahansa 1 miljoonan markan ja 3,1 miljoonan markan väliltä olleella yleisbudjetilla Ykköstä kun rahanpumppaus tietenkin tähän seuraan oli jo alkanut kulissien takana varsin tehokkaasti. Seuran johtohenkilöt halusivat seuran olevan huippuseura myös Ykkösessä eli toisin sanoen todennäköinen lähtökohtainen yleisbudjetti olisi ollut vuodeksi 1998 Ykköseen siinä tapauksessa 2,5-3 miljoonaa markkaa mikä oli tuolloisen Ykkösen huippuseuran merkki.)

Pelaajabudjetti: 2 miljoonaa markkaa (Pienimmillään alustavasti KTP oli valmis maksamaan pelaajilleen mitä tahansa 800 000 markan-1 miljoonan markan välillä olleen summan osalta siihen mitä pelaajabudjettiin tuli.)

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1997 FC Ilveksen osalta sen yleisbudjetti on nyt vihdoin ja viimein selvinnyt!

Se on pitkän aikaa tuottanut melkoista päänsärkyä.

FC Ilves oli juuri pudonnut tuolloin Ykköseen ja se oli tietenkin maksanut aiemmin mainitsemiani velkoja pois mikä rasitti sen taloutta kuten myös keskellä talousvaikeuksia olleen kasvattiseuran tai reservijoukkueen perustaminen.

FC Ilveksen yleisbudjetti on kuitenkin sen verran tarkka kaikkien lehtien tutkimusten jälkeen, että hieman IF Gnistanista poiketen sen yleisbudjetti olikin alustavan vuonna 1997 Ykkösessä olleen IF Gnistanin liukuvan yleisbudjetin sijaan ihan kiinteä yleisbudjetti.

Joka tapauksessa sen yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa markkaa Ykkösessä vuonna 1997 siinä missa sen tulevan lähtökohtaisen fuusiokumppanin eli TPV:n yleisbudjetti oli tarkalleen 1,6 miljoonaa markkaa.

Eli FC Ilves pystyi ihmeteltävänkin hyvin pitämään yleisbudjettinsa kasassa veloistaan huolimatta myös Ykkösessä vuonna 1997.

Ilman velkojaan ja ilman kasvattiseuran perustamista sillä olisi ollut jopa isompikin yleisbudjetti vuonna 1997 Ykkösessä kuin mitä oli.

Hyvin lähellä, samaa tasoa tai jopa vuoden 1996 Veikkausliigan ajan ylittänyt yleisbudjetti sillä olisi ollut ilman velkoja ja kasvattiseuraa vuoden 1997 Ykkösessä.

Harmittavasti pelaajabudjettia ei selvinnyt joskin kovin suuri se ei välttämättä FC Ilveksellä ole ollut aiempienkaan vuosien tapaan.

Missään tapauksessa FC Ilves ei kuitenkaan ollut IF Gnistanin tapaan romahtamassa ollut nk. Pyhän Hengen Eläjä siinä mitä sen talouteen tuli.

Ilman muuta FC Ilves kuitenkin oli taloudellisissa vaikeuksissa eikä sitä voinut kiistää.

[Piippu-Virtanen]

Ennen muutama päivä sitten lupaamaani ja vuosien 2004-2011 Ykkösen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien ainakin näillä näkymin lopullista katsausta laitan tähän viestiin hieman arvioita tältä hetkeltä puhuttaessa ja Kakkosesta mitä ilmeisimmin päättyneeltä kaudelta.

Kakkosessa pelasi tunnetusti IF Gnistan eli myös Gnisu, Ifu-Gnisu tai Kipinä kuten sitä on kutsuttu.

Samoin ainakin näillä näkymin pelasi myös KäPa eli Käpylän Pallo.

Molemmat on ajoittain tunnettu kääpiömäisistä yleisbudjeteista ja yleensä olemattomista pelaajabudjeteistaan eli toisin sanoen aika usein palkattomuudestaan.

Näistä IF Gnistan on tosiaan ihme kyllä ainakin mikäli vain on lähteitä uskominen ja tietenkin vajaan kahden vuoden takaisen Ykkösen visiitin perusteella niin se on palannut palkallisuuteen ja on myös pitänyt sitä yllä Kakkosessa.

Ainakin yleisbudjetin on sanottu olleen 5-6 kertaa suurempi kuin KäPa:lla ja pelaajabudjetti peräti vähintään 11-kertainen ja suurimmillaan ainakin satakertainen verrattuna KäPan vastaaviin sikäli jos KäPa maksoi yleensä pelaajilleen yhtään mitään tai piti edes kulukorvauksiakaan seurassa sillä kaikkein köyhimmissä Kakkosen seuroissa ja yleensä köyhimmissä Kolmosen tai Nelosen seuroissa ei ole ollut edes kulukorvauksia.

Tai ei ainakaan ollut 2000-luvun puolivälissä tai ennen 2010-luvun alkua kun oli tämä taantuma jalkapallon puolella.

Näillä näkymin siis KäPa on jatkanut palkattomuutta tai äärimmäisen pientä palkanmaksua tai kulukorvausta joista todennäköisemmin vielä kulukorvausta ennemmin kuin palkanmaksua ja IF Gnistan ainakin yrittää nousua paremmaksi.

[Piippu-Virtanen]

Tästä viestistä eteenpäin alan laittamaan Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja vuosilta 2004-2011 joita on ollut ajoittain erittäin haastavaa ja vaikeaa etsiä.

Osin näistä etsinnän vaikeuksista johtuen vuosien 2002-2003 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat etsinnöiltään ainakin toistaiseksi tauolla.

Odottelin aiemmin muutaman päivän lisäselvitystä noista mahdollisista palkattomista Ykkösen seuroista enimmäkseen tuolta aikaväliltä 2004-2011 ja osin löytyi tietoa niistä ja osin ei.

Toimin siis niiden pohjalta ja mikäli ne tiedot ovat vääriä niin sitten ilman muuta korjaan ne välittömästi.

Pahoittelut jo etukäteen mahdollisista vääristä tiedoista mahdollisen palkattomuuden osalta, mutta toimin vain siten kun olen nyt niitä uusia tietoja löytänyt tai muistinvaraisesti.

Vuoden 2004 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen Lappeenrannan Rakuunat.

Sen osalta laitan sen seuran erityisaseman sulkuihin.

Alun perin olin laittaa sen palkattomaksi seuraksi koska seura taisteli olemassa olemisestaan ja oli luopua Ykkösen paikastakin tälle kyseiselle vuodelle.

Aluksi itse asiassa luopui 9 vuorokauden ajaksi vuonna 2004 kunnes perui luopumisensa ja tuli sarjaan mukaan. Tuolloin kerrottiin myös väliaikaisesti parantuneesta pelaajabudjetinkin tilanteesta jonka pohjalta nyt toimin.

Mahdollisesti seura saattoi silti olla palkatonkin.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa niin korjaus kyllä tulee.

Mikäli Lappeenrannan Rakuunat olisivat luopuneet niin PS Kemi olisi ehkä mahdollisesti vielä säilynyt sarjassa kun muutoin se putosi Kakkoseen ja Ykköseen Kakkosesta tuli FC Jokereiden lakkauduttua GBK.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika 15 vuoden takaa jolloin maksukyky Suomen jalkapallossa oli juuri alempien sarjojen miljoonavuosien jälkeen romahtanut ja edelleen Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja mahdollisesti yhdellä tai kahdella palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman korkeampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin erittäin niukasti:

KuPS

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (KuPS:n osalta joissakin yleisbudjeteissa oli myös luku 650 000 euroa, mutta se on näillä näkymin tarkoittanut kaikkia joukkueita eli KuPS:n edustusjoukkuetta, KuPS:n Reservijoukkuetta tai KuPS/2:sta ja KuPS:n Akatemia-joukkuetta joiden kaksi yleisbudjettia tietenkin muodostivat puuttuneen osan summista.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (KuPS:n osalta joissakin pelaajabudjeteissa esiintyi myös luku 325 000 euroa, mutta se on näillä näkymin tarkoittanut kaikkia joukkueita eli KuPS:n edustusjoukkuetta, KuPS:n Reservijoukkuetta tai KuPS/2:sta ja KuPS:n Akatemia-joukkuetta joiden kaksi omaa pelaajabudjettia tietenkin muodostivat puuttuneen osan summista.)

MIFK eli IFK Mariehamn

Yleisbudjetti: 257 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 250 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 53 920 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 46 920 euroa.)

FC Honka

Yleisbudjetti: 127 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 100 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 77 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 50 000 euroa, tämänkin alle oltiin menossa talousvaikeuksien takia ja pahimmillaan puhuttiin palkattomuudestakin ennen taloustilanteen paranemista.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 160 000 euroa

Pelaajabudjetti: 112 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 545 000 euroa

Pelaajabudjetti: 272 500 euroa

VPS

Yleisbudjetti: 380 000 euroa (Alustava yleisbudjetti olisi ollut 330 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti olisi ollut 150 000 euroa.)

MP

Yleisbudjetti: 150 000 euroa (Alustavasti MP:tä sanottiin välillä pahimmillaan jopa köyhimmäksi seuraksi koko Ykkösessä, mutta keskimäärin oltiin nyt sentään varakkaampia kuin Lappeenrannan Rakuunat tai PP-70, mutta Pallo-Iiroja rikkaampia oltiin lopulta vain alustavasti näin esimerkiksi kun köyhintä seuraa tuolloin mietittiin aika usein.)

Pelaajabudjetti: 75 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla paljon pienempikin, mutta huonoimmillaankin esimerkiksi Pallo-Iirojen tapaan palkkaa olisi pelaajille maksettu toisin kuin Lappeenrannan Rakuunoissa tai PP-70:ssä.)

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: 75 000 euroa (Tämä on aivan korkein mahdollinen yleisbudjetti ja se on voinut olla hyvinkin pienempi. Alustavasti oli reilusti alle 50 000 euroa, konkurssi kolkutti ja putoaminen ainakin Kakkoseen tai alemmas oli todennäköinen. Alustavasti Lappeenrannan Rakuunojen sanottiin ainakin positiivisissa arvioissa menneen jopa PP-70:n ohi, mutta missään tapauksessa se ei ollut sitä ainakaan paljoa rikkaampi ja kaikkien todisteiden valossa toistaiseksi olen merkinnyt Rakuunat tällä erää PP-70:tä pienemmällä yleisbudjetilla olleeksi seuraksi.)

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa (Tämä on aivan korkein mahdollinen pelaajabudjetti. Juuri ja juuri laitoin tämän seuran palkalliseksi, mutta mikäli vain palkattomuus ihan todella jostakin varmistuu niin korjaan asian välittömästi. Tämä seura oli alustavasti ilman muuta palkaton seura silloin kun siis uutisoitiin Ykkösestä luopumisesta ja vähän aikaa sen jälkeen. Sitten tälle seuralle tuli kyllä sponsoreita edes sen verran, että kausi voitiin viedä läpi Ykkösessä. Kauden aikana Lappeenrannan Rakuunoiden seurapomo tai muu merkkihenkilö vilautti jossakin pelimatkan huoltoasemalla sellaisen tukon seteleitä pöytään jolla sanottiin voivan halutessaan kyetä maksamaan vaikka heti vuoden pelaajabudjetin tälle joukkueelle ja sekin kertoo tilanteesta aika paljon.)

PP-70

Yleisbudjetti: 80 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti oli tätä pienempi ja välillä se oli jopa köyhempi kuin Lappeenrannan Rakuunat, mutta ei lopulta näillä näkymin ollut. Merkitsen täten PP-70:n näillä puhein tähän rikkaammaksi seuraksi kuin Rakuunat.)

Pelaajabudjetti: 35 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli tätä pienempi ja välillä myös tämän seuran osalta oli palkattomuudesta vakavaa puhetta. Lappeenrannan Rakuunoista poiketen tämän seuran palkallisuus on kuitenkin todennäköisempi kuin palkattomuus.)

Pallo-Iirot

Yleisbudjetti: 200 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetin piti olla vain 100 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 25 000-50 000 euroa.)

VG-62

Yleisbudjetti: 130 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti oli 210 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 80 000 euroa

Kraft

Yleisbudjetti: 207 500 euroa (Kraft oli totisesti kärsinyt rahavuosiinsa verrattuna yleisbudjettinsa romahduksesta joka näillä näkymin oli pienin myös markoissa mitaten sitten vuoden 1998.)

Pelaajabudjetti: 103 750 euroa (Tämä oli alin pelaajabudjetti Kraftissa ainakin sitten vuoden 1998.)

FC Kuusankoski

Yleisbudjetti: 235 000 euroa

Pelaajabudjetti: 117 500 euroa

GBK

Yleisbudjetti: 170 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti pyöri 150 000-170 000 euron välillä. Nämä euromääräiset summat vastasivat GBK:n alempien sarjojen ja kenties myös 1990-luvun puolivälin Ykkösen yleisbudjetteja ennen vuosia 1997-1998 jolloin GBK:lla tapahtui vaurastuminen pienen putoamisen jälkeen ja näillä näkymin vuosina 1998-2003 GBK ilman muita todisteita oli miljoonaseura Kakkosessakin ja satunnaisena Ykkösen nousijana.)

Pelaajabudjetti: 85 000 euroa (Alustavasti puhuttiin 75 000-90 000 euron välillä olleesta pelaajabudjetista joista tuo ylin luku toteutui vuonna 2007.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2004: 3,2165 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2004: 1,64167 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2004: 229 750 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2004: 117 262,14 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2004: 10 660,19 euroa

Tuo Lappeenrannan Rakuunoiden huoltoasemalla rahamiestä esittänyt seuran merkkihenkilö saattoi kenties olla Keijo Pietarinen joka kyllä heilutteli saman seuran rahamiehenä setelitukkoa tunnetusti toukokuun lopussa 2008 Korian ABC:llä varsin raportoidusti aiheuttaen mahdollisesti itselleen jo toisen nk. Seteliskandaalin, mutta mahdollisesti hän oli joku muu seuran merkkihenkilö joka sitten joutui olemaan Lappeenrannan eri lehtien polttopisteenä useita viikkoja tapahtuneen jälkeen jolloin Pietariselle ainoa nk. Seteliskandaali oli vain tuo vuoden 2008 Korian ABC:n rahamiehen elkein pörhistely.

[Piippu-Virtanen]

Ennen vuoden 2005 Ykkösen pitkään etsittyjä yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja laitan tähän vielä yhden asian:

Vuodeksi 1972 Pääsarjaan, 1. Divisioonaan tai 1-divisioonaan, Suomen Ensimmäiseen Divisioonaan tai Suomen Jalkapallon Pääsarjaan eli nk. Kruunudivariin oli VPS:n yleisbudjetti 187 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2005 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen PP-70.

Sen osalta laitan sen seuran erityisaseman sulkuihin.

Alun perin olin laittaa sen palkattomaksi seuraksi koska seura taisteli olemassa olemisestaan ja sillä oli jopa sen keskimääräiseen köyhäläiskumppaninsa Lappeenrannan Rakuunoihinkin verrattuna pienempi yleisbudjetti Ykkösestä puhuttaessa tälle kyseiselle vuodelle.

Näillä näkymin kyseisen seuran osalta siellä maksettiin noinkin onnettomassa tilanteessa ainakin näillä näkymin palkkaa pelaajabudjetinkin tilanteesta puhuen jonka pohjalta nyt toimin.

Mahdollisesti seura saattoi silti olla palkatonkin.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa niin korjaus kyllä tulee.

Muista vaikeasti löydettävistä seuroista puhuttaessa myös FC Hämeenlinnan yleisbudjetti on nyt löytynyt ja sen pelaajabudjetti myöskin josta lähinnä on kiittäminen rannikon ruotsinkielisiä lehtiä. Samoin myös KPV:n pelaajabudjetin löytymisen osalta.

Varauksella vaikea yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vielä myöskin on OLS:n eli Oulun Luistinseuran jalkapallojoukkueen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti jota sanottiin huonoimmillaan vain seuran jääpallojoukkueen tasoiseksi ja ei parhaimmillaankaan paljoa rikkaampi sitä ollut. Huonoimmillaan OLS:n jalkapallo-osastollakin on menty kulukorvauksin niinä vuosina kun ei olla oltu kovin korkealla.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika melkein 15 vuoden takaa jolloin maksukyky Suomen jalkapallossa oli alempien sarjojen osalta romahtanut Veikkausliigan tapaan alustavasti puhuen pohjalukemiin ja edelleen Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja mahdollisesti yhdellä palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman korkeampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin erittäin niukasti:

FC Honka

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

VPS

Yleisbudjetti: 500 000 euroa

Pelaajabudjetti: 180 000 euroa

PK-35

Yleisbudjetti: 131 000 euroa

Pelaajabudjetti: 66 000 euroa

KPV

Yleisbudjetti: 130 000 euroa

Pelaajabudjetti: 65 000 euroa

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: 90 000 euroa (Tämä oli näillä näkymin Rakuunoiden enintään ollut yleisbudjetti vaikka parissa huhussa oli myös vähän yli 100 000 euroa, tarkalleen sanottuna 105 000 euron yleisbudjetti. Pienimmillään yleisbudjetti heilahteli 75 000-85 000 euron välillä joka oli viimeisen summan ollessa kyseessä vuoden 2006 osalta sen korkeintaan ollut yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti 50 000 euroa (Tämä oli näillä näkymin Rakuunoiden enintään ollut pelaajabudjetti vaikka parissa huhussa oli myös vähän ylikin ollut summa kuitenkin aina 75 000 euroon asti. Pienimmillään vuosista 2004 ja 2006 poiketen Rakuunoissa maksettiin sentään juuri vuonna 2005 edes esimerkiksi 30 000 euroa pelaajille jolloin Lappeenrannan Rakuunat eivät niihin vuosiin nähden ollut palkaton seura toisin kuin vielä edelleen on voinut olla niinä vuosina.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

Atlantis FC

Yleisbudjetti: 140 000 euroa

Pelaajabudjetti: 105 000 euroa

PP-70

Yleisbudjetti: 70 000 euroa (Tämä on enintään PP-70:n korkein mahdollinen yleisbudjetti ja se on hyvinkin voinut olla pienempikin. Alustavasti se oli reilusti alle sen verran, konkurssi kolkutti kun sen sanottiin olleen alle 50 000 euron ja putoaminen ainakin Kakkoseen tai alemmas oli tosiasia. Tai siltä ainakin tuntui ennen kuin taloustilanne edes vähän parani. Vuosi 2005 oli ainoa vuosi jolloin Lappeenrannan Rakuunat oli sitä edellä, mutta se oli vain väliaikainen tilanne.)

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa (Tämä on aivan korkein mahdollinen pelaajabudjetti. Juuri ja juuri laitoin tämän seuran palkalliseksi, mutta mikäli vain palkattomuus todella jostakin varmistuu niin korjaan asian välittömästi. Tämä seura oli alustavasti palkaton seura Ykkösessä ja ainoa sellainen sinä vuonna kun Lappeenrannan Rakuunat itse maksoi palkkaa pelaajilleen joskin ei paljon.)

MP

Yleisbudjetti: 165 000 euroa

Pelaajabudjetti: 82 500 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 703 000 euroa

Pelaajabudjetti: 351 500 euroa

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 191 000 euroa (Toisin kuin pelaajabudjetti niin tämä on enintään FC Hämeenlinnan yläraja ja vahvasti puhuttin reilusti tätä alemmastakin yleisbudjetista aina vajaaseen 100 000 euroon asti kun seuralla oli tunnetusti Veikkausliigasta putoamisen takia täysi kaaos.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 20 000-50 000 euroa ja vahvasti puhuttiin jopa palkattomuudestakin kun seuralla oli tunnetusti Veikkausliigasta putoamisen takia täysi kaaos.)

VG-62

Yleisbudjetti: 250 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 150 000-210 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 130 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 100 000-150 000 euroa. Lisäksi pelaajabudjetin äärimmäinen yläraja eli 210 000 euroa oli mahdollinen, mutta vain jos VG-62 nousisi Veikkausliigaan ja tuossa olisi ollut mukana siis Naantalin sponsorisetien myöntämä nousubonus eli noin 60 000 euroa.)

OLS

Yleisbudjetti: 180 000 euroa (Tämä vastasi enimmillään samaa yleisbudjettia tai vähän korkeampaa yleisbudjettia kuin mitä OLS piti hallussaan jääpallonkin puolella. Mahdollisesti tarkemmin tietävät voivat kertoa lisätietoa niin voin korjata asian tarpeen tullen.)

Pelaajabudjetti: 90 000 euroa (Tämä vastasi suurin piirtein samaa pelaajabudjettia tai vähän korkeampaa pelaajabudjettia kuin mitä OLS harjoitti aivan enimmillään jääpallon puolella. Mahdollisesti tarkemmin tietävät voivat kertoa lisätietoa niin voin korjata asian tarpeen tullen jalkapallon puolella. Jääpallon puolella tosin pelaajapalkat tunnetusti ovat jalkapalloa vähäisemmät kaikilla sarjatasoilla ja melkein kaikilla joukkueillakin ja OLS:n tilanne jääpallon palkkapuolella oli yleensä hyvin pieni ja joskus mentiin vain pienin kulukorvauksin kuten myös OLS teki jalkapallopuolellakin ainakin kun pelattiin riittävän alhaalla. Tosin kun sarjataso oli riittävän korkea jalkapallossa niin varmasti OLS on maksanut siellä ihan hyvinkin ainakin verrattuna nykypäivän tai tuolloiseen jääpalloon. Toki jääpallon huippuaikoina rahallisesti sielläkin OLS maksoi kyllä pelaajille todella hyvin.)

Pallo-Iirot

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2005: 3,2 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2005: 1,6 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2005: 228 571,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2005: 114 285,71 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2005: 10 389,61 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2006 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen Lappeenrannan Rakuunat.

Sen osalta laitan sen seuran erityisaseman sulkuihin.

Alun perin olin laittaa sen palkattomaksi seuraksi koska seura taisteli olemassa olemisestaan ja sillä oli jälleen sen keskimääräiseen köyhäläiskumppaninsa PP-70:een verrattuna pienempi yleisbudjetti Ykkösestä puhuttaessa tälle kyseiselle vuodelle.

Näillä näkymin kyseisen seuran osalta siellä maksettiin noinkin onnettomassa tilanteessa ainakin näillä näkymin palkkaa pelaajabudjetinkin tilanteesta puhuen jonka pohjalta nyt toimin.

Mahdollisesti seura saattoi silti olla palkatonkin.

Yleistilanne tosin vuoden 2004 tilanteeseen nähden oli kyllä vielä taas vähän parempi Rakuunoilla, mutta ei kyllä paljon koska se keskimäärin oli hyvin pienellä yleisbudjetilla liikkeellä myös vuonna 2006.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa tuon mahdollisen palkattomuuden niin korjaus kyllä tulee.

Muista vaikeasti löydettävistä seuroista puhuttaessa myös VIFK:n yleisbudjetti on nyt löytynyt ja sen pelaajabudjetti myöskin josta lähinnä on kiittäminen rannikon ruotsinkielisiä lehtiä. Samoin myös KPV:n pelaajabudjetin löytymisen osalta.

Varauksella VIFK:n kannalta on sanottava, että sen vaikeasti löydettävät yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olivat todella hämmentäviä koska yleisbudjetti oli iso, mutta pelaajabudjetti hyvin pieni ja ne saattoivat ehkä sittenkin olla vähän isompia vaikkakin näillä näkymin vuoden 2008 Ykkösen kauteen verrattuna vuosien 2006-2007 VIFK:n kaudet olivat palkanmaksusta ainakin vielä puhuttaessa kääpiömäiset.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika vuodelta 2006 ja Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja mahdollisesti yhdellä palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman korkeampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin jälleen erittäin niukasti:

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 180 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti pyöri 160 000-180 000 euron välillä.)

Pelaajabudjetti: 117 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti pyöri 104 000-117 000 euron välillä. FC Viikingeillä oli nousuvuotenaan Veikkausliigaan vuodeksi 2007 tätä ennen 5 % pienempi palkanjakoprosentti.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 600 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti oli tätäkin pienempi aina 530 000 euroon asti kun yleisbudjettia täytyi leikata edellisestä kaudesta.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Pelaajabudjetin piti olla alustavasti 300 000 euroa, mutta tätäkin leikattiin ensin 215 000 euroon asti ja lopulta aina 200 000 euroon asti.)

Atlantis FC

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 110 000 euroa

TP-47

Yleisbudjetti: 510 000 euroa (Alustava yleisbudjetti olisi ollut 500 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 260 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti olisi ollut 200 000-205 000 euroa keskimäärin ja aivan alin pelaajabudjetti olisi ollut 150 000 euroa eli vähän enemmän kuin vuonna 2003 oli ollut Ykkösessä alustavasti vuodelle 2006 Ykköseen.)

Jippo

Yleisbudjetti: 140 000 euroa

Pelaajabudjetti 40 000 euroa

Klubi 04

Yleisbudjetti: 120 000 euroa

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa

RoPS

Yleisbudjetti: 520 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetti oli 510 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli 260 000 euroa.)

VIFK

Yleisbudjetti: 180 000 euroa (Tämä on enintään VIFK:n korkein mahdollinen yleisbudjetti ja se on hyvinkin voinut olla pienempikin. Ennen kauden alkua puhuttiin sen olevan vain 90 000-100 000 euron luokkaa kun se oli mitoitettu olemaan erittäin pienen keskikatsojamäärän veroinen.)

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa (Tämä on melkein korkein mahdollinen pelaajabudjetti. Paljoa tämän yli ei maksettu kuten ei vuotta myöhemminkään. VIFK:ssä toki sentään maksettiin palkkaa toisin kuin vaikkapa Lappeenrannan Rakuunoissa. Alustavasti palkattomuuteenkin oltiin valmiita kun pelaajabudjetin sanottiin ylipäänsä olleen hyvin riippuvainen siitä, että millaiseksi valitettavan pieneksi alun perin arveltu keskikatsojamäärä olisi noussut.)

KPV

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

PK-35

Yleisbudjetti: 135 000 euroa

Pelaajabudjetti: 69 000 euroa

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 240 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

PP-70

Yleisbudjetti: 105 000 euroa (PP-70 vältti tällä kaudella viimein palkattomuuden uhan kun se pystyi reilumminkin korottamaan yleisbudjettiaan.)

Pelaajabudjetti: 35 000 euroa (PP-70 pystyi vuosiin 2004-2005 verraten selvästi maksamaan pelaajilleen paremmin ja taatummin kuin aiemmin.)

MP

Yleisbudjetti: 155 000 euroa

Pelaajabudjetti: 77 500 euroa

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: 85 000 euroa (Tämä oli enintään ylin mahdollinen yleisbudjetti. Rakuunat olivat vuoden 2004 tapaan jälleen avoimissa talousongelmissa ja valmentaja Jukka Karhun mukaan elettiin käytännössä kädestä suuhun. Alimmillaan yleisbudjetti oli 25 000 euroa ja suurimmillaan 50 000-80 000 euron väliltä keskimäärin. Toisaalta taas joskus taloustilanteen sanottiin olleen edes hieman vuotta 2004 parempi toisin kuin, että huonompi.)

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa (Tämä oli enintään ylin mahdollinen pelaajabudjetti. Rakuunat olivat vuoden 2004 tapaan jälleen erittäinkin lähellä palkattomuutta ja pitkään olin laittaa tämän seuran myös palkattomaksikin. Tilanteen ja lisätietojen ollessa riittävän valaisevia voin edelleen muuttaa tämän seuran palkattomaksikin. Toisaalta ihan vuoteen 2004 verrattuna ihan vähän enemmän oli kuitenkin juttuja siitä, että tämä seura olisi ollut sittenkin palkallinen toisin kuin ehkä vuonna 2004 oli. Toisinkin päin olen joskus asioiden kuullut menevän. Pienin muu summa kauteen kun 30 000 euroa pelaajabudjetin osalta on ollut Rakuunoista puhuttaessa 25 000 euroa. Valmentaja Jukka Karhu saattoi kenties olla myös Keijo Pietarisen ohella se vuoden 2004 huoltoasemakohun aiheuttanut rahamies seteleineen päivineen, mutta tiedä tuosta sitten. Riippuu, että oliko valmentaja jo pari vuotta aiemminkin.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2006: 3,32 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2006: 1,4985 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2006: 237 142,86 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2006: 107 035,71 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2006: 9 730,52 euroa

[Piippu-Virtanen]

Laitan tähän seuraavaksi vuoden 2007 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit hieman eri tavalla kuin aikaisemmin kun jokainen seura vuosiin 2004-2006 verrattuna oli täysin varmasti palkkaa maksanut seura:

Budjetti Pelaajabudjetti Seura

560.000 e 170.000 e KuPS
400.000 e 200.000 e RoPS
300.000 e 140.000  e JJK
300.000 e 140.000 e FC Hämeenlinna
245.000 e 130.000 e TP-47
200.000 e 100.000 e KPV
183.000 e 31.000 e VIFK
175.000 e 90.000 e GBK
150.000 e 115.000 e Atlantis
150.000 e 40.000 e Jippo
136.000 e 70.000 e PK-35
120.000 e 60.000 e TPV
120.000 e 30.000 e Klubi-04
105.000 e 35.000 e PP-70

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2007: 3,144 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2007: 1,351 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2007: 224 571,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2007: 96 500 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2007: 8 772,73 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2008 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen PK-35.

Sen osalta laitan sen seuran erityisaseman sulkuihin.

Muutenkin tälle Ykkösen kaudelle oli hyvin vaikeaa löytää yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja vuoden 2011 tapaan kun niistä ei vain oikein mitään erityisempää tietoa ollut saatavilla. PK-35:n tutkimisen osalta vaikeinta oli nimenomaan se tietty sijoitus yleisbudjeteissa tai pelaajabudjeteissa määrittää koska sen vain sanottiin olleen niissä sijoilla 3-5 ja hyvin tasaisena sen kanssa niistä sijoista tai myös kuutospaikasta taistelivat AC Oulu ja TP-47.

Välillä myös Veikkausliigassa vuonna 2008 pelanneen FC KooTeePeen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja verrattiin Ykkösen parhaimpaan tai toiseksi parhaimpaan sellaiseen ja muutoin sijoille 3-5 mikäli se juurikin pelaisi Ykkösessä.

Muutoin yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tuntuivat varsin liukuvilta vuonna 2008 joten alustavia lukujakin tulee paljon.

Pitkään olin laittaa vuodelle 2008 sensaatiomaisesti palkattomaksi seuraksi peräti kaksikin sellaista.

Ne olisivat olleet Grankulla IFK ja Käpylän Pallo eli KäPa jonka aivan tarkka yleisbudjetti on vieläkin hieman auki, mutta näistä kahdesta vain KäPa oli palkaton. KäPan osalta tulee siis erityismerkintä sen palkattomuuden johdosta.

GrIFK:stä puhuttaessa ainakin näillä näkymin palkkaa maksaneena seurana pelaajabudjetinkin tilanteesta puhuen pidän sitä sellaisena ja jonka pohjalta nyt toimin.

Mahdollisesti seura saattoi silti olla edelleen palkatonkin kuten tulisi olemaan vuoden 2016 paluunkin aikaan.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa tuon mahdollisen palkattomuuden niin korjaus kyllä tulee myös GRIFK:n tilanteeseen.

Muista vaikeasti löydettävistä seuroista puhuttaessa myös VIFK:n yleisbudjetti on nyt löytynyt ja sen pelaajabudjetti myöskin josta lähinnä on kiittäminen rannikon ruotsinkielisiä lehtiä.

VIFK:n kannalta on sanottava, että sen vaikeasti löydettävät yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olivat todella ainoan kerran viimeisen 10 vuoden tai sitä enemmän olleen ajan aikana jolloin seura pystyi edes jotenkin kilpailukykyisenkin hyvää palkkaa maksamaan.

Itse asiassa eniten heti kärkiseurojen ulkopuolella ja ennen putoamista keskusteltiin yleisbudjetin ja pelaajabudjetin kasvattamistakin vuodeksi 2009 mitä ei sittemmin tarvittu tehdä kun pudottiin Kakkoseen.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika vuodelta 2008 ja Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja yhdellä täysin varmalla palkattomalla seuralla ja erittäin epävarmasti kahdella palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman tilanteesta riippuen korkeampi tai matalampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin melkein jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin jälleen erittäin niukasti kun Grankulla IFK:n tilanne ei vieläkään ole aivan täysin selvä:

JJK

Yleisbudjetti: 775 000 euroa (Tuohon kaikkein isoimpaan yleisbudjettiin on mitä ilmeisemmin laitettu jo kaikki mahdolliset kulut kaudelta ja 750 000 euroa lienee se kaikkein korkein muu summa vaikka joskus suurimman yleisbudjetin raja on ollut niinkin pieni kuin 665 000 euroa. Muutoin alustavat yleisbudjetit pyörivät 600 000-650 000 euron luokassa.)

Pelaajabudjetti: 387 500 euroa (Tuohon kaikkein isoimpaan pelaajabudjettiin on mitä ilmeisimmin laitettu jo kaikki mahdolliset kulut kaudelta ja 375 000 euroa lienee ollut se kaikkein korkein muu summa vaikka joskus suurimmat pelaajabudjetit tältä vuodelta puhuttaessa ovat olleet lähelle huikeimpia yleisbudjetin pienimpiä lukuja lähinnä. Niille ei kuitenkaan löytynyt vahvistusta tai ainakin osassa niistä on mitä ilmeisemmin mukaan liitetty liikaa muita kuluja jolloin ne eivät ehkä pidä paikkaansa. Tätäkin voi tarpeen vaatiessa selvittää joku jolla vain on parempaa tietoa asiasta. Pienimmät pelaajabudjetit pyörivät 300 000-332 500 euron luokassa ja alle 300 000 euron pelaajabudjettia aiottiin pyörittää vain pakkotilanteessa kuten sponsoripaon tullessa jostakin syystä seuralle yllättäen.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Tämä oli korkein mahdollinen yleisbudjetti FC Viikingeille tai nk. Viikkareille/Viikareille. Keskimäärin yleisbudjetti oli enintään 432 000 euroa ja muutoin pyörittiin 400 000-375 000 euron paikkeilla. Pienimmillään yleisbudjetti oli 250 000-350 000 euron välillä pyörineessä luokassa. Joskus yleisbudjetti on suurimmillaan ollut melkein täsmälleen sama kuin Veikkausliigan kaudella edellisenä vuonna, mutta aivan täysin ei vahvistusta asialle löytynyt joten jätin sen tästä yhteydestä puhuttaessa pois.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Tuo oli isoin mahdollinen pelaajabudjetti FC Viikingeille eli nk. Viikkareille/Viikareille. Keskimäärin pelaajabudjetti pyöri enimmillään 216 000-175 000 euron välillä. Pienimmät pelaajabudjetit pyörivät 150 000-166 250 euron luokassa ja alle 150 000 euron pelaajabudjettia aiottiin pyörittää vain pakkotilanteessa kuten sponsoripaon tullessa jostakin syystä seuralle yllättäen.)

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjetti: 64 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Jälleen yleisbudjettia täytyi leikata edellisestä Ykkösen kaudesta Veikkausliigan pudokkaana.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjettia sentään kasvatettiin esimerkiksi edellisestä Ykkösen kaudesta Veikkausliigan pudokkaanakin.)

Jippo

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 62 500 euroa

KPV

Yleisbudjetti: 250 000 euroa (Tämä oli korkein mahdollinen KPV:n yleisbudjetti sinä vuonna. Alustavasti yleisbudjetin sanottiin pienimmillään olleen sama kuin vuosina 2006-2007 eli 200 000 euroa pienimmillään ja keskimäärin enemmän kuin 216 666 euroa.)

Pelaajabudjetti: 125 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti piti KPV:llä olla sama kuin mitä vuonna 2007 oli ollut eli 140 000 euroa.)

PK-35

Yleisbudjetti: 260 000 euroa

Pelaajabudjetti: 130 000 euroa

PS Kemi

Yleisbudjetti: 255 000 euroa

Pelaajabudjetti: 127 500 euroa

TPV

Yleisbudjetti: 130 000 euroa

Pelaajabudjetti: 70 000 euroa

TP-47

Yleisbudjetti: 260 000 euroa

Pelaajabudjetti: 130 000 euroa

Atlantis FC

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti 130 000 euroa

VIFK

Yleisbudjetti: 280 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

GrIFK

Yleisbudjetti: 100 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 50 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Tämä oli enimmäismäärä pelaajabudjetissa Ykkösessä vuonna 2008 Grankulla IFK:n osalta. Alustava pelaajabudjetti oli vain 25 000 euroa ja joissakin lähteissä Grankulla IFK oli myös vuonna 2008 palkaton seura jolloin palkattomia seuroja olisi ollut peräti kaksikin kappaletta. Toisaalta rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan on tälle seuralle ja sen pelaajille kyllä palkkaa maksettu toisin kuin vuoden 2016 paluussa Ykköseen joten ainakin näillä näkymin ei Ykkösessä ollut kahta seuraa palkattomana vuonna 2008 vaikka pitkään siltä näyttikin. Toki mikäli jostain ihan todella löytyy enemmän materiaalia mahdollisesta palkattomuudesta myös Grankulla IFK:n osalle niin sitten olen valmis mahdollisesti muuttamaan vielä mielipidettäni toiseksi.)

KäPa

Yleisbudjetti: 67 000 euroa (Tämä oli useimmiten mainittu keskimääräinen yleisbudjetti tälle joukkueelle Ykkösessä vuonna 2008. Todennäköisesti sen yleisbudjetti oli vielä tuotakin pienempi, aina noin 40 00-45 000 euron rajaan asti ja vähän ehkä sen ylikin sinne 60 000 euroon asti. Isoimmat luvut olivat 80 000 euron osalta keskimäärin ja muutoin kaksi suurinta lukua olivat 81 000 euroa ja 95 400 euroa, mutta ne sisälsivät mitä ilmeisimmin muita kuluja myös kauden osalta Ykkösessä tuolta vuodelta joten ristiriitaisuuksien takia päätin käyttää eniten mainittua yleisbudjetin lukua.)

Pelaajabudjetti: Palkkaa ei maksettu pelaajille Ykkösessä

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2008: 3,907 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2008: 1,9765 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2008: 279 071,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2008: 152 038,46 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2008: 13 821,68 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2009 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen FC Kiisto.

Sen osalta laitan sen seuran erityisaseman sulkuihin.
.
Pitkään olin laittaa vuodelle 2009 palkattomaksi seuraksi FC Kiiston.

Kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan sen riveissä olleille pelaajille on kuin onkin maksettu palkkaa, mutta tietenkin ei kovin paljoa.

Mahdollisesti seura saattoi silti olla edelleen palkatonkin.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa tuon mahdollisen palkattomuuden niin korjaus kyllä tulee sitten tilanteeseen FC Kiiston osalta mikäli niin on, että seura oli palkaton tai sitten ei.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika 10 vuoden takaa vuodelta 2009 ja Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja yhdellä epävarmasti palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman tilanteesta riippuen korkeampi tai matalampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin jälleen erittäin niukasti kun FC Kiiston tilanne ei vieläkään ole aivan täysin selvä:

AC Oulu

Yleisbudjetti: 800 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

KPV

Yleisbudjetti: 290 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 240 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 151 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti piti KPV:llä olla sama kuin mitä vuonna 2007 oli ollut eli 140 000 euroa.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

FC PoPa

Yleisbudjetti: 350 000 euroa

Pelaajabudjetti: 175 000 euroa

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 265 000 euroa

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: 65 000 euroa

PS Kemi

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

Klubi 04

Yleisbudjetti: 170 000 euroa

Pelaajabudjetti: 35 000 euroa

PK-35

Yleisbudjetti: 160 000 euroa

Pelaajabudjetti: 94 000 euroa

Jippo

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Alustavan pelaajabudjetin piti olla 65 000 euroa.)

TPV

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjetti: 170 000 euroa

TP-47

Yleisbudjetti: 435 000 euroa

Pelaajabudjetti: 217 500 euroa

Atlantis FC

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Kiisto

Yleisbudjetti: 115 000 euroa (Tämän seuran alustava yleisbudjetti oli 100 000 euroa ja saattoi olla vähemmänkin koska tavoite oli olla keskimäärin korkeammalla vain hyvin vähän kuin mitä tavallisesti oltiin Kakkosessa pelatessa.)

Pelaajabudjetti: 25 000 euroa (Tämä oli enimmäismäärä mitä seurassa näillä näkymin palkkaa maksettiin. Mahdollista on myös edelleen se, että palkkaa tässä seurassa ei välttämättä olisi maksettu jolloin FC Kiisto olisi ollut vuonna 2009 palkaton seura.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2009: 4 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2009: 2,0675 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2009: 285 714,29 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2009: 147 678,57 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2009: 13 425,32 euroa

[Piippu-Virtanen]

Tässä seuraavaksi hieman eri tavalla ilmoitettuna kuin tavallisesti vuoden 2010 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajbudjetit.

Tähän tilastoon on laitettu kasvu, tasaisuus ja lasku +merkillä, väliviivalla ja -merkillä ja ensin tulee siis yleisbudjetti, vaihtosuhde edelliseen vuoteen, sarjataso edelliseltä kaudelta muutamalta seuralta ja tietenkin pelaajabudjetit näiden jälkeen:

1. PoPa 400 000 € +50 000 € 200 000   €
2. FC KooTeePee 350 000 € +50 000 € 315 000 €   
3. RoPS 350 000 € -100 000 € 230 000 € (Veikkausliiga)
4. OPS 338 400 € +50 000 € 169 200 € (Kakkonen)
5. FC Viikingit 300 000 € – 150 000 €   
6. PS Kemi 300 000 € - 150 000 €       
7. FC Hämeenlinna 270 000 € -20 000 € 50 000 €   
8. KPV 260 000 € -30 000 € 140 000 €    
9. MP 220 000 € +50 000 € (Kakkonen) 110 000 €
10. PK-35 Vantaa 190 000 € +30 000 € 124 000  €
11. Klubi-04 170 000 € – 35 000 €   
12. TPV 170 000 € -60 000 € 110 000 €   
13. Jippo 150 000 € – 50 000 €   
14. FC Espoo 100 000 € +50 000 € (Kakkonen) Palkaton

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2010: 3,5684 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2010: 1,8332 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2010: 254 885,71 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2010: 141 015,38 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2010: 12 819,58 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2011 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän viestiin ja päättävät viime aikojen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien viestit Ykkösestä vuosilta 2004-2011.

Ainoa ongelmallinen seura lopullisesti selvittää oli ja on tavallaan vieläkin vähän edelleen PK-35 ja osin myös FC PoPa.

Niiden osalta laitan ne seurat erityisaseman sulkuihin.

Pitkään olin laittaa vuodelle 2011 palkattomaksi seuraksi FC Espoon.

Silloin olisi kulunut pitkä aika siitä kun viimeksi oli perättäisiä palkkaa maksamattomia seuroja Ykkösessä ja näillä näkymin ensi kertaa Ykkösen historiassa kaiketi yleensäkään.

Toki vanhemman ajan 1. Divisioonassa/1-divisioonassa oli ajoittain vuosia ja useitakin sellaisia joillakin köyhimmillä seuroilla joissa ei pelaajille palkkaa maksettu vuosikausiin perättäin.

Yhdestä sellaisesta seurasta olen kuullut huhuja, mutta niiden vahvistus jää toiseen viestiin ja aikaan.

Kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan sen riveissä olleille pelaajille FC Espoossa on kuin onkin maksettu palkkaa, mutta tietenkin ei kovin paljoa.

Itse asiassa vähiten koko näinä vuosina ainakin euroajalla suomalaisista jalkapalloseuroista puhuttaessa lähtökohtaisesti näin korkealla sarjatasolla.

Sen voi kertoa mikäli joku sen vaan tarkkaan tietää tai muistaa tuon edelleen kuitenkin mahdollisen perättäisen palkattomuuden niin korjaus kyllä tulee sitten tilanteeseen FC Espoon osalta mikäli niin on, että seura oli palkaton tai sitten ei.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika vuodelta 2011 ja Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa ja yhdellä epävarmasti palkattomalla seuralla keskimääräinen ansiotaso suoran kenttäpelaajiston osalta olisi hieman tilanteesta riippuen korkeampi tai matalampi kauteen kuin mitä nyt tähän tulee tietenkin jokaisen joukkueen näillä näkymin oltua palkallinen vaikkakin jälleen erittäin niukasti kun FC Espoon tilanne ei vieläkään ole aivan täysin selvä:

FC Lahti

Yleisbudjetti: 700 000 euroa

Pelaajabudjetti: 350 000 euroa

OPS

Yleisbudjetti: 418 400 euroa

Pelaajabudjetti: 249 200 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 682 500 euroa

Pelaajabudjetti: 341 250 euroa

PK-35

Yleisbudjetti: 320 000 euroa (Tämä oli suurin mahdollinen yleisbudjetin lukema sillä pienempääkin lukua aina 230 000 euron yleisbudjettiin asti olen kuullut. Keskimäärin vuonna 2011 PK-35:llä sanottiin olleen suurin yleisbudjetti sitten vuoden 2008. Paha kuitenkin on sanoa, että millainen tilanne sitten on lopulta ollut ja vaarana on myös näiden kahden vuoden yleisbudjetin sekoittuminen toisiinsa.)

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa (Tämä oli suurin mahdollinen pelaajabudjetin lukema sillä pienempääkin lukua aina 130 000 euron pelaajabudjettiin asti olen kuullut. Keskimäärin vuonna 2011 PK-35:llä sanottiin olleen suurin pelaajabudjetti sitten vuoden 2008. Paha kuitnekin on sanoa, että millainen tilanne sitten on lopulta ollut ja vaarana on myös näiden kahden vuoden pelaajabudjetin sekoittuminen toisiinsa.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 210 000 euroa

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 400 000 euroa

Pelaajabudjetti: 365 000 euroa

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

Jippo

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Alustavan pelaajabudjetin piti olla 75 000 euroa.)

HIFK

Yleisbudjetti: 300 000 euroa (Välillä HIFK:n yleisbudjetin piti olla vain 250 000 euroa enimmäisrajaltaan ja mieluusti sitä vähemmänkin haluttiin Ykkösen ensimmäisen palaamisen kaudella.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa (Alun perin HIFK:llä piti olla 110 000 euron pelaajabudjetti ja jopa suurempi aina 125 000-150 000 euroon asti. Kun Ykköseen palattiin niin joissakin lähteissä puhuttiin toki vähemmästäkin palkallisuudesta aina jopa 50 000 euroon asti tai sen alle, mutta palkattomuus luvattiin Ykköseen nousun myötä lopettaa.)

PS Kemi

Yleisbudjetti: 400 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa

FC PoPa

Yleisbudjetti: 400 000 euroa (Tämä oli kaikkein korkein mahdollinen yleisbudjetin luku joka ei sortuvassa taloudessa kovinkaan todennäköisesti pitänyt paikkansa tai siihen on jo mukaan liitetty ehkä reilustikin muita kulujakin. Keskimäärin yleisbudjetti oli jo ennen sortumisvaihettakin pienempi kuin vuosina 2009-2010 oli ollut ja se keskimäärin ennen sortumavaihettaan oli 250 000-350 000 euroa. Huomattavan todennäköisesti yleisbudjetti oli paljon alle 250 000 euronkin. PK-35:n ohella FC PoPan tilanne on ollut vaikeinta selvittää yleisbudjetin osalta.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Tämä oli kaikkein korkein mahdollinen pelaajabudjetin luku joka ei sortuvassa taloudessa kovinkaan todennäköisesti pitänyt paikkaansa. Keskimäärin pelaajabudjetti ennen sortumisvaihetta oli 125 000-175 000 euroa. Huomattavan todennäköisesti pelaajabudjetti oli paljon alle 125 000 euron. PK-35:n ohella FC PoPan tilanne on ollut vaikeinta selvittää pelaajabudjetin osalta.)

KPV

Yleisbudjetti: 260 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli vain 100 000 euroa.)

FC Espoo

Yleisbudjetti: 110 000 euroa (Tämän seuran alustava yleisbudjetti oli 100 000 euroa ja hyvin pitkään palkattomuutta harkittiin jatkettavan. Lopulta kuitenkaan ei jatkettu vuodelle 2011 ja ikävänlainen ennätys jäi tekemättä ainakin tämän seuran osalta.)

Pelaajabudjetti: 20 000 euroa (Tämä oli enimmäismäärä mitä seurassa näillä näkymin palkkaa maksettiin. Hyvin kauan vaikutti siltä, että FC Espoo säilyisi palkattomana seurana myös vuodeksi 2011. Lähinnä viime hetken pienet sponsoritukieurot päättivät sen, että hyvin pieni palkka pelaajille oli mahdollista maksaa.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2011: 4,7509 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2011: 2,65545 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2011: 365 453,85 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2011: 204 265,38 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2011: 18 569,58 euroa

[Piippu-Virtanen]

Mikäli vain kaiken jälkeen PK-35:n yleisbudjetti pitää paikkansa vuoden 2008 osalta niin aiemmin arvuuttelemieni Salpausselän Reippaan yleisbudjetti oli vuonna 2008 sen pelatessa Kolmosessa sielläkin erittäin pieni ja jolla se tavoitteli nähtävästi melko vakavastikin Suomen köyhimmän Kolmosen seurankin paikkaa.

Kakkosessa edes teoreettisesti pelatessaan se olisi ollut köyhin siellä.

SalReippaan tai S-Reippaan yleisbudjetti Kolmosessa 2008 on ollut näillä näkymin siis 13 000 euroa.

Lahden City Starskin oli erittäin jättiläismäinen yleisbudjetiltaan tähän toiseen Reippaaseen verrattuna joskin ei ihan niin paljon omallakaan sarjatasollaan.