W.A. Watanabe
 Poissa
Suosikkijoukkue: Maajoukkueet, Potkupallopessimismi
|
 |
Vastaus #136 : 19.06.2025 klo 14:58:13 |
|
Tämä olisi voinut mennä "kiitos fifa kun.." tai "arvokisojen odotushuone" ketjuihin mutta laitetaan tänne.
Ensinnäkin pakko todeta että tykkään todella paljon tuosta 26 - logosta, tyylikäs kun mikä. Kiinnosti tosiaan ottaa selvää tuosta 16 uuden paikan jakautumisesta. Itse kisoissa mennään näköjään ihan perinteisillä 4 maan lohkoilla kun jokin aika sitten kaavailtiin vielä niitä 3 maan huumorilohkoja. Nyt systeemi muistuttaa tämänhetkisiä euroja tai mm-kisoja sellaisina kun niitä pelattiin 94 asti (hauska sattuma), eli kaksi parasta plus parhaat lohkokolmoset jatkoon ja mukana yksi uusi pudotuspelikierros. Rehellisyyden nimissä vaikka vanha systeemi olisikin ollut miljoona kertaa parempi niin ei tämä uusi ole niin kauhea kun mitä saattoi aluksi luulla, tie mestaruuteen vaikeutuu kun tulee tuo yksi pullonkaula lisää vaikka toisaalta sitten lohkojen taso laskee väistämättä kun sinne ilmaantuu lisää näitä Liettuan tasoisia maita mitä toki on nähty aiemminkin mutta ei samoissa määrin.
Mutta niin paikkamäärä jakautuu seuraavasti:
AFC 8, CAF 9, CONCACAF 3+3, CONMEBOL 6, OFC 1, UEFA 16, PLAYOFF 2
Lisäpaikkoja on siis tullut seuraava määrä, AFC 3-4, CAF 4, CONCACAF riippuen laskentatavasta 0,5-3 koska 3 isäntää, CONMEBOL 2, OFC 0-1, UEFA 3.
Nuo 2 playoff-paikkaa 2026 kisoihin menevät turnaukseen johon osallistuu joka liitosta 1 maa paitsi CONCACAFista 2 maata ja UEFAsta 0. Paperilla paikkamäärän kasvu ei näytä vuotaneen mihinkään yhteen liittoon rajusti, joskin pelko kovatasoisten karsintojen vesittämisestä selkeästi on vaikuttanut UEFAn ja CONMEBOLin kohdalla. Afrikan 4 lisäpaikkaa on ihan perusteltavissa ihan jo sillä että moni sellainen maa joka ei ole koskaan päässyt mm-kisoihin on pärjännyt hyvin maanosan mestaruuskisoissa. Myös tuo puolikkaan paikan kasvattaminen yhteen Oseanian kohdalla on pieni mutta ihan merkityksellinen ele. Aasian paikkamäärän lisääntyminen on ehkä vähiten perusteltua varsinkin kun se voi playoffien kautta johtaa jopa 5 uuteen paikkaan. Tässä jäljet johtavat jo hieman sylttytehtaalle ja tiettyjen maiden epätoivoiseen hinaamiseen kisoihin. CONCACAFin 3 paikkaa plus isännät voisi olla ymmärrettävissä kun kerta kisat pelataan alueella mutta se että liitto saa 2 osallistujaa playoffeihin on jo hieman outoa.
AFC
Yksittäisiä liittoja jos katselee niin AFC 22 kisoihin karsittaessa pelattiin 4 kierroksen systeemillä. Ensimmäisenä esikarsinta karsintoihin heikoimpien maiden kesken sitten toinen kierros jossa kaikki muut liiton maat jo mukana jaettuna 8 lohkoon joista lohkosta riippuen 1-2 maata jatkoon. Kolmas kierros koostui 2 lohkosta joista kummankin 2 parasta kisoihin ja kolmannet neljännelle kierrokselle. Neljäs kierros oli lohkokolmosten play-off paikasta liittojenväliseen playoff-otteluun, sillä kertaa CONMEBOLin Perua vastaan jonka Australia kaatoi ja toi siten viidennen paikan Aasian liitolle 22 kisoihin. Muutokset 26 tämänhetkisiin karsintoihin ovat kierrosmäärän kasvussa sekä lohkojaon kasvussa mikä helpottaa keskitasoisten maiden yltämistä suoraan kisapaikkaan kun samassa lohkossa on vähemmän kilpailua. Esikarsintakierroksen jälkeen toinen kierros koostui yhdeksästä 4 maan lohkosta joista kustakin 2 parasta jatkoi kolmannelle kierrokselle. Käytännössä tämä tiesi sitä että Kiinan, Kirgisian tai Indonesian tasoisten maiden oli lähes mahdoton pudota enää tässä vaiheessa kun joka lohkosta löytyi Intian, Afganistanin ja Myanmarin tasoisia maita ja toisaalta niitä absoluuttisia AFC huippumaita (näihin lasken Japanin, Korean, Australian, Iranin ja Saudit) ei riittänyt edes joka lohkoon. Seuraavaksi juuri päättynyt kolmas kierros joka oli laajentunut kahdesta lohkosta kolmeen joten tarjolla oli 2+2+2=6 kisapaikkaa. Japani, E-Korea ja Iran ottivat lopulta selkeät lohkovoitot ja kokenut kisakävijä Australia pääsi myös toiselta sijalta mukaan kekkereihin. Kaksi muuta toista sijaa menikin sitten pitkään lähellä kisapaikkaa olleille Uzbekistanille ja Jordanialle joista jälkimmäisellä alla AFC mestaruusturnauksen kakkossija vuodelta 2023. Lohkojen kolmos- ja nelossijoille ylsi tuttuja kisamaita vähän, Saudi-Arabia oikeastaan ainoana kun muut maat olivat kerran kisoja isännöinyt Qatar, kerran kisoihin 1990 yltänyt Arabiemiraatit sekä myöskin kerran turnauksessa 1986 käynyt Irak. Loput kaksi jatkokarsintapaikkaa menivät yllättäen helpossa lohkossa Palestiinan niukasti lyöneelle Omanille sekä yhtälailla näissä kemuissa kokeneemmat Kiinan ja Bahrainin lyöneelle Indonesialle. Kuusi lohkojensa kolmanneksi ja neljänneksi sijoittunutta maata jatkaa siis syksyllä pelattavalle neljännelle kierrokselle jossa ne jaetaan kahteen kolmen maan lohkoon. Voittajat menevät kisoihin ja kakkoset jatkavat kaksiosaiseen play-off ottelupariin marraskuulle jonka voittaja menee tuohon jo mainittuun liittojen väliseen karsintaturnaukseen. Aasian liiton kohdalla ei ollut aiemmin juurikaan ongelmana että kisoihin menisi heittopusseja, oikeastaan 94 alkaen taso on parhaiden kesken ollut niin hyvä että alisuorittamisia lukuunottamatta ainoa huumoritason maa on ollut kenties Qatar omissa kisoissaan tai Kiina 2002, unohtamatta Pohjois-Koreaa sen yhden kerran. Nyt ehkä se heikoin lenkki tulee mahdollisesti neljänneltä kierrrokselta kisoihin yltävä Arabiemiraatit tai Oman. Uzbekeilla on ihan laadukas joukkue ja Jordanialla tuo 2023 turnausfinaali vyöllä joten uskon tuohon kaksikkoon. Jokatapauksessa sanoisin että Aasian liiton "moraalinen" kisapaikkamäärä olisi ehkä kuuden pintaan, kahdeksan on todella paljon ja sisältää väistämättä 1-2 ehkä noin Baltian maiden tasoista maata. Toisaalta tällä taataan esim. Saudi-Arabialle kisapaikka jota se tosin ei vielä ole lunastanut, vetäköön tästä jokainen omat johtopäätöksensä.
CAF
Afrikan liittoon ilmaantui 4 paikkaa (+mahdollinen playoff paikka) mikä lähes tuplasi määrän aikaisemmasta. Aikaisemmin oli toimittu hyvin aasian liittoa muistuttavalla tavalla jossa huonoimmat rankingin maat pelaavat esikarsinnan osallistumisesta toiseen vaiheeseen joka on oikeastaan ensimmäinen varsinainen karsintavaihe. 10 lohkoa joissa kussakin 4 maata ja vain voittajat jatkoon viimeiseen vaiheeseen jossa kaksiosainen play-off ottelu ratkaisee kisapaikan lopulta viidelle maalle. Viime vuosikymmeninä vaihtuvuus on ollut hyvin pientä ja kisoissa on nähty lähinnä yhdistelmä keskisen Afrikan kovia maita kuten Nigeriaa, Ghanaa ja Kamerunia sekä Pohjois-Afrikan arabimaita Marokon, Tunisian ja Egyptin johdolla. Poikkeuksen tekee 2006 kun yhtäkkiä Togo ja Angola löytyivät kisoista, tämä on merkittävää koska kumpikaan ei sen jälkeen ole kyennyt tuota uusimaan. Zaire oli kisoissa 1974 mutta muuten kurioisiteeteiltä on vältytty ja 1990 alkanut esiinmarssi on kiteytynyt pitkälti valtakausiin Kamerunin, sitten Nigerian, 2002 Senegalin, 2010 Ghanan ja viimeisimpänä 2022 Marokon johdossa. Afrikan karsintasysteemi on ollut kovin raaka koska käytännössä vain voitoilla selviää kisoihin eikä yksikään maa ole päässyt edellisen systeemin aikana suoraan lohkosta kisoihin. Uusi systeemi luopui esikarsinnasta ja nyt ensimmäinen kierros koostui 9 lohkosta jossa kussakin 6 maata. Voittajat menevät suoraan kisoihin ja 4 parasta lohkokakkosta 4 maan karsintaturnaukseen jonka marraskuussa selviävä voittaja etenee ensi kevään liittojen väliseen play-off turnaukseen. Verrattuna Aasian monimutkaiseen miljoona takaporttia sisältävään malliin tämä Afrikan systeemi on edeltäjänsä tavoin äärimmäisen suoraviivainen ja edelleen suht raaka kun vain lohkovoittaja etenee kisoihin, toki höystettynä nyt tuolla pitkällä ja kivisellä back-up tiellä. Järin suuria yllätyksiä ei ole näköpiirissä poislukien B-lohkoa jossa Kongon demokraattinen tasavalta johtaa pisteellä Senegalia ja Sudania sekä D-lohko jossa Kap Verde on ykkösenä pisteen Kamerunia edellä. Mm. Komorit, Gabon, Tansania, Mozambik ovat kiinni play-off turnauspaikassa mutta kuten kuvattu tuo reitti kisoihin on todella pitkä ja haastava joten ehkä Kamerunia tai Senegalia lukuunottamatta en usko afrikkalaismaan yltävän sieltä kisoihin. Mainittakoon että kestomenestyjä Nigeria on valahtanut todella kauas kärjestä omassa lohkossaan. On myös mainittava että karsinnat ovat vasta hieman yli puolenvälin ja jäljellä on vielä 4 peliä kullakin maalla. Olen kuitenkin sitä mieltä että Afrikasta ei heittopusseja kisoihin tule, ehkä alisuorittajia mutta materiaalin osalta puhutaan todella kovasta maanosasta ja karsintasysteemi on edelleen sen verran raadollinen että vahingossa ei tuolta Amerikkaan seilata. Itse olisin ottanut yhden paikan Aasialta ja ehkä puolikkaan Euroopalta ja pohj. amerikalta ja antanut CAFlle jos oltaisiin pitäydytty vanhassa paremmassa joukkuemäärässä mm-kisojen kohdalla.
CONCACAF
CONCACAFin kohdalla karsintojen kautta jakautuva paikkamäärä ei periaatteessa kasvanut ollenkaan kiitos 3 isäntämaapaikan. Meksiko on ollut luonnollisesti ylivoimainen historian saatossa ja päässyt aina kisoihin poislukien Italian kisat 1990 kun maa diskattiin jo ennen karsintoja yli-ikäisten pelaajien peluuttamisesta CONCACAFin U20 kisoissa. 80-luvulla karsintoina toimivat edellisen kesän CONCACAF Championship kisat (Gold Cupin edeltäjä) jota kautta Kanada otti ensimmäisen kisapaikkansa Meksikon kisoihin 86 joissa liittoon kuuluvan isäntämaan takia oli sitten tarjolla vain yksi erillinen kisapaikka liitolle jonka Kanada Championship 85 mestarina otti. Kanada oli 80/90 lukujen taitteessa ehkä Yhdysvaltoja kovempikin maa mutta 94 karsinnoissa (taas vain yksi suora kisapaikka tarjolla koska jenkit isäntämaana) kärsitty lopulta niukka tappio Meksikolle aloitti maan syöksykierteen joka päättyi lopulta 2022 tulleeseen kisapaikkaan. Yhdysvaltojen nousu MLSn perustamisen ja kotikisojen myötä tarkoitti että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 2/3 paikkaa meni 1998-2022 Usalle ja Meksikolle. Costa Rica, joka oli jo 90-kisoissa voittaen siellä mm. Skotlannin, on ollut monesti se kolmas maa Hondurasin napsiessa myös muutaman kisapaikan. Karibialla on ollut kisoissa edustusta kahdesti Trinidadin ja Jamaikan kisapaikkojen myötä. Toki mukaan voidaan myös laskea Kuuban osallistuminen 1938 ja Haitin käväisy 1974 kisoissa. 1930 kisoissa Yhdysvallat ylsi peräti kolmanneksi ja tämä on liiton kovin saavutus mm-kisoissa. Muuten on ylletty puolivälieriin asti, useimmiten Meksikon toimesta jolle 2022 lohkoon jääminen lopetti seitsemän perättäisen neljännesvälieräpaikan suoran. Viime vuosikymmenten aikana CONCACAFin karsintasysteemi on ollut käytännössä kolmiosainen jossa viimeisessä vaiheessa yhdessä isossa lohkossa on jaettu kisapaikat. Nyt 26 kisoihin karsintojen viimeinen vaihe toteutetaan kolmen 4 maan lohkon systeemillä joista lohkovoittajat etenevät kisoihin ja 2 parasta lohkokakkosta etenevät suoraan liittojenväliseen karsintaturnaukseen. Costa Rican ja Hondurasin päätyminen samaan lohkoon nosti mahdollisuuksia etenkin Surinamen, Curacaon ja Bermudan leirissä historiallisesta kisapaikasta. Kuten Indonesian kohdalla Suriname ja Curacao ovat saaneet nostettua maajoukkueensa tasoa kun moni juuret maihin omaava Hollannissa pelaava on houkuteltu edustamaan isiensä maita. Curacaon valmentajan toimii muuten lähes kahdeksankymppinen Dick Advocaat. Viimeinen karsintakierros pelataan loppusyksystä. Jos miettii että takavuosina CONCACAFin kisaisännyys ei tuonut ollenkaan armoa kun esim 86 ja 94 isäntien lisäksi nähtiin vain yksi toinen maa liitosta niin nyt ollaan sitten toisessa ääripäässä kun teoriassa jopa 8 maata voisi pelata lopputurnauksessa. En usko että tästäkään liitosta mitään heittopussia kisoihin selviää koska vaikka joku Bermuda sinne play-off turnaukseen selviäisi niin sieltä tuskin jatkoon yltäisi.
CONMEBOL
CONMEBOLIN paikkamäärä ehkä hieman yllättäen nousi vain kahdella ottaen huomioon että tuossa vanhassa systeemissä kovia jäi useampi aina rannalle kun vain 4 maata meni suoraan kisoihin. Liitto pyysi että järjestelmä pysyisi ennallaan myös laajennettuna joten CONMEBOLssa mennään edelleen tuolla isolla 10 maan lohkolla josta tosin nyt selviää 6 maata kisoihin ja seitsemäs jatkokarsintoihin liittojenväliseen turnaukseen. Oikeastaan kaikki tuosta kymmeniköstä ovat kisoissa käyneet useamman kerran, toki Peru ja Bolivia vain harvoin. Poikkeuksen tekevät Venezuelan vinotintot jotka ainoana liiton maana eivät koskaan ole pelanneet mm-kisoissa. Chile ja Paraguay ovat kisoissa yleensä kovia paloja mutta saattavat joutua odottamaan kisapaikkaa joskus vuosikymmenenkin verran kun taas 10 maailmanmestaruutta jakautuvat Uruguaylle, Brasilialle ja Argentiinalle tehden CONMEBOLsta niukasti UEFAn takana toisiksi menestyneimmän liiton. Itse ehkä ottaisin koko kymmenikön kisoihin jos mietitään tasoa napsien paikkoja pois muilta liitoilta muutaman per maanosa. Ehkä fiksumpi ajatus olisi yhdistää amerikkojen liitot ja tehdä Eurooppaa muistuttava karsintasysteemi ja Karibian lilliputeille esikarsinta lohkoihin. Mitään ihmeellistä ei ole tällä hetkellä kerrottavana CONMEBOLin tilanteesta poislukien Ecuadorin vahvat otteet ja varmistettu kisapaikka sekä Paraguayn todennäköinen paluun mm-estradille. Chile jatkaa kehnoja otteitaan ja on jo varmuudella ulkona kisoista mutta Venezuela ja Bolivia roikkuvat play-off paikassa, kumpikin maa olisi kiva nähdä kisoissa.
OFC
Oseanian liiton historia mm-karsinnoissa on mielenkiintoinen. Omana liittonaan karsinnat se järjesti ensimmäisen kerran 86 kisoihin, ja siitä lähtien aina 2022 kisoihin asti karsintojen voittaja on edennyt liittojenväliseen playoff-otteluun. Harva muistaa että Uusi-Seelanti ylsi 1982 kisoihin kun maa pelasi vielä Aasian liitossa, tuolloin kisapaikan ratkaisi play-off ottelu Kiinaa vastaan. Australia oli pitkään mukana OFCssä mutta jätti liiton vaihtaakseen Aasian liittoon mikä tietenkin nosti kisapaikan todennäköisyyksiä kun OFCn voittajalle suoraa kisapaikkaa ei ollut tarjolla. Alkuaikoina sekä Taiwan että Israel pelailivat OFCssä ja 90 kisoihin play-off otteluun "oseanian parhaimpana" ylsi Israel jonka sitten Kolumbia kaatoi matkallaan kohti Italiaa. Vielä 1994 kisoihin OFCstä oli pitkä tie kisoihin kun Australia, ensin peitottuaan kilpailijansa omasta liitosta, piti pelata CONCACAFn kakkosta Kanadaa vastaan ja nämä kaadettuaan vielä seuraava play-off ottelu Argentiinaa vastaan. Juuri tuossa kohtaa Maradona teki paluun maajoukkueeseen kun maan presidenttiä myöten paluuta rukoiltiin kehnosti menneiden karsintojen jäljiltä suoran kisapaikan karattua. Sydneyssä peli päättyi vielä 1-1 mutta Buenos Airesissa kotijoukkue näytti sitten kaapin paikan. No tähän päivään, uudistus joka tuo sen yhden suoran kisapaikan OFClle sekä toiseksi parhaalle paikan kevään liittojenväliseen play-off turnaukseen käytännössä takaa Uudelle Seelannille tästä ikuisuuteen varman kisapaikan. Karsinnoissa toiseksi ylsi yllättäen Uusi-Kaledonia joka vielä 2022 karsinnoissa jäi lohkonsa hännille 0 pisteellä mm. Papuan ja Fidzin taakse. Kisapaikkaa "kaguille" ei varmasti heltiä ottaen huomioon että play-off turnauksessa on vastassa täysammattilaisia. Olen vahvasti sitä mieltä että OFC ei ole mennyt suhteessa muuhun maailmaan tai edes absoluuttisesti eteenpäin niin paljoa että laadullisin kriteerein voitaisiin myöntää edes sitä yhtä suoraa kisapaikkaa. Kuvaavaa oli tuo Aucklandin kohtaama selkäsauna kaljun seurajoukkuekisoissa, ja kyseessä oli OFCn ylivoimaisesti parhaan maan paras joukkue. Uusi-Seelanti on toki kisoissa ollut 2010 jossa se nöyryytti huonoa Italiaa, ja siinä mielessä ei onneksi ole pelkoa että mitään Tahitin tasoisia maita nähtäisiin mm-näyttämöllä niin pitkään kun kokovalkoiset nappaavat tuon kiintiöpaikan. Tulevaisuudessa paras sparraaja tullee olemaan Papua Uusi Guinea.
UEFA
Uefasta voisi tarinoida loputtomiin ja karsintajärjestelmät ovat vuosien mittaan eläneet ihan jo jäsenmäärän kasvun myötä. Välillä on oltu mukana liittojenvälisissä play-offeissa kuten 86 Skotlannin edetessä tuota kautta sekä 2002 Irlannin kaataessa Iranin. Yleensä kisapaikat on ratkottu liiton sisällä kuitenkin ja viimeistään Kansojen liigan varapatruunoiden myötä ei ole ollut mitään asiaa muihin maanosiin. Näennäisesti ehkä helpointa kisoihin oli yltää 86-94 kun lohkojen kaksi parasta eteni suoraan sillä sipuli, samalla liiton jäsenmäärän ollessa reilusti pienempi kuin nykyään. Olihan Suomikin legendaarisesti voiton päässä kisapaikasta Kuuselan johdolla 86. Sittemmin tie on taas vaikeutunut. Nyt kolmen paikan lisäys on melkolailla kosmeettinen muutos kun joka kisoista on muutenkin jäänyt pois vähintään yksi huippumaa joskus useampikin. UEFAn karsinnat ovat eniten kesken kaikista karsinnosta maailmassa täällä hetkellä kun puolet lohkoista eivät ole edes aloittaneet pelejään vielä. Koen että paikkojen vähäinen lisääminen oli siinä mielessä hyvä ettei se täysin pilaa kisoja eurooppalaisten silmissä, maakiintiön pysyessä suurinpiirtein samana. Toisaalta tämä myös korostaa laajennuksen järjettömyyttä ja kisojen kilpailullisuuden vesittämistä kun enenemissä määrin muista liitoista kisoihin yltää maita jotka missä tahansa UEFAn lohkossa taistelisivat viimeisistä sijoista.
On ilmiselvää että kisojen laajentamiselle ei ollut yhtikäs mitään kilpailullista perustetta. Se miten lisäpaikat jakautuvat korostaa tätä ja etenkin Aasian liiton kohdalla jäljet johtavat sylttytehtaalle. On surullista että edellinen fifa-skandaali synnytti ainoastaan entistä hirveämmän vaiheen jossa nyt se suurin ja kaunein ollaan lopullisesti tuhoamassa. Yksittäisen futisfanin kannalta on myös surullista että jo hädin tuskin hallittavissa oleva kuukauden mm-turnaus kasvaa nyt sellaiseksi sirkukseksi ettei sitä enää pysty yhtenä kokonaisuutena katsomaan. Lohkovaihe muuttuu jonkinlaiseksi esikarsinnaksi mutta itseä ainakin surettaa eniten tuo seikka ettei kaikkia tai melkein kaikkia matseja enää ehdi eikä pysty katsomaan. Suomen mukanaolo toki toisi lisähohtoa mutta se on kaukainen unelma toistaiseksi.
|
