CONCACAF Gold Cup 7.-26.7.2015

[snakewarrior]

Nyt kun tässä melskataan niin kovasti Costa Ricasta, niin laitanpa tällaisen linkin kaikkien iloksi Keski-Amerikan klassikosta: https://es.m.wikipedia.org/wiki/Cl%C3%A1sico_centroamericano

Kuten tilastoistakin voi nähdä, niin varsin tasoissa ovat. Tosin niin että Costa Rican voitot painottuvat enemmän aikajanan alkupuolelle. Seuraavalla voitolla Honduras menisi tasoihin maitten välisessä rankingissa.

Viimeisessä kahdessa Gold cupissa Honduras on pudottanut Costa Rican puolivälierävaiheessa eikä ole nykyisen Gold cupin aikakaudella hävinnyt koskaan Costa Ricalle tässä kisassa.

[Laitalinkki]

El Trin ja Piojon vankkureissa. Viva México!

Oikein! Juuri näin tulee toimia.

Toivottavasti Laitalinkin ja Chamagolin tarinointia tiedossa nyt aavistuksen hiljaisen CA:n jälkeen.

Parhaani teen, ja katson, mihin se riittää. Valitettavasti elämän- ja työtilanne ei sallinut täysipainoista CA:n seurantaa, ja livenä seuratut matsit jäivät jopa odottamaani harvemmiksi. Vielä kun viihde-elektroniikan varustelutasoni on pahasti aikaansa jäljessä, oli helppo katsella töiden ohessa naisten MM-matseja tv-ruudulta ennemmin kuin CA:ta läppäriltä. Hyvä valinta toki sekin, sillä hieno turnaus Kanadassa pelattiin. Toki sitten usein ehti naisten matsien päätyttyä mukaan Copan matsien toisille puoliajoille tai jatkoajoille, sillä eihän sitä malta nukkumaan mennä pelien ollessa kesken.

Tässä yhteydessä on pakko peukutella Incrívelin upealle panokselle Copa Américan suhteen. (...ja samalla varastaa häneltä yksi hymiö). Seuranta oli kokonaisuudessaankin forkalla mainiota, mutta kyllähän Incrívelin panos oli jokseenkin korvaamaton ja kiima selvästi valtaisa. Hienoa toimintaa!

Otteluohjelma on nyt päivitetty avausviestiin. Yritin saada kellonajat oikein, mutta jos jossain kohtaa on väärä aika, niin siitä saa huomauttaa. Veikkaus-TV:n kalenteriin päivittynyt matseja siihen tahtiin, että uskaltaisin jo olettaa, että jopa kaikki kisojen pelit Veikkaus-TV:n kautta näkyvät. Eiköhän noista aika moni tule vahdattua.

[Laitalinkki]

Lohko A:

Haiti: Piskuinen ja köyhä Haiti kuului 70-luvulla CONCACAF:in alueen jättiläisiin, sillä se selvisi tuolloin kertaalleen MM-kisoihin ja voitti kerran maanosan mestaruuden ja sijoittui kahdesti toiseksi. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Vuoden 2010 maanjäristys iski kovaa myös Haitin jalkapalloon, sillä katastrofi vei mennessään ainakin 30 Haitin jalkapalloperheen jäsentä (pelaajia, valmentajia, hallintohenkilöstöä ja lääkäreitä). Järistyksen jälkeiseen aikaan mahtuu kuitenkin lupaavia tuloksia etenkin harjoitusotteluista, mm. 1-2 -tappio tuolloin vielä puolustavaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan ja 2-2 -tappio Italialle. Tänä vuonna Haiti on pelannut ilmeisesti vain yhden harjoitusottelun, Kiinassa Kiinaa vastaan (FT 2-2).

Haitin joukkueessa on tuttuun tapaan useita Haitin ja Ranskan kaksoiskansalaisia, joista monet ovat myös syntyneet Ranskassa ja edustaneetkin Ranskaa juniorimaajoukkueissa. Vain joukkueen kolmosvahti pelaa Haitin omassa sarjassa, muiden löytyessä ympäri Eurooppaa tai USA:ta ja parin pelaajan rahastaessa Intian ja Malesian rahaliigoissa. Pari ikävää loukkaantumisista johtuvaa poisjääntiäkin on, sillä sivuun joutuivat jäämään Ligue 1:n Nicen laitapuolustaja Romain Genevois ja Wisla Krakown keskikenttäpelaaja Emmanuel Sarki. Sarki on syntynyt Nigeriassa ja edustanutkin Nigeriaa kaikissa nuorisomaajoukkueissa (mukana myös U17-MM-kisoissa Suomessa), mutta koska Nigerian futisliitto vaati mieheltä rahaa maajoukkuevalinnan saamiseksi, päätti hän valita sittenkin haitilaisen isoisoäitinsä kotimaan maajoukkueen. Kovin tyytyväiseltä ei entinen Chelsea-junnu Nigerian futisliiton toimintaan vaikuta: http://web.archive.org/web/20140819154051/http://www.sl10.ng/news/articles/categories/nigeria-interviews/the-professionals-sl10-chats-to-wisla-krakow-winger-emma-sarki/173871

Mukana olevan joukkueen suurimpia tähtiä ovat joukkueen kapteeni, Ranskan liigan Reimsin kakkosvahti Johnny Placide, pitkän Ligue 1 -uran tehnyt veteraanitoppari Jean-Jacques Pierre, Wisla Krakown Espanjaa vastaankin osunut laitapakki Wilde Donald Guerrier ja vasta 22-vuotias vuosi sitten Standard Liegeen siirtynyt pelintekijä Jeff Louis. Joukkuetta valmentaa ranskalainen Marc Collat.

Arvio: Haitin puolustus vaikuttaa hyvin pitävältä ja voi olla, että joukkue onnistuu jonkun tasapelipisteen puristamaan. Lohko on kuitenkin turnauksen kovin, ja Haitin kohtalona lienee jäädä alkulohkoon.

Honduras: Nimimerkki "snakewarrior" taitaa edustaa jokseenkin yksin forkan Honduras-siipeä ja saa puolestani suorittaa tarkemman joukkue-esittelyn, jos siltä tuntuu. Hondurasin bodaajafutarit eivät muuten kauheasti sympatiaa tunnu keräävän, eivätkä erityisemmin murskanneet sydämiä myöskään viime kesän MM-kisoissa. Näistä kisoista Honduras oli vaarassa jäädä jopa rannalle, sillä se hävisi Copa Centroamericanassa sekä El Salvadorille että Guatemalalle, mutta voitti sentään kuolemanottelussa (kisapaikan suhteen) heppoisan Nicaraguan 1-0. Karsinnan playoff-vaiheen ensimmäisessä osassa Honduras taipui vielä Ranskan Guyanalla 1-3, mutta hoiti sentään toisen osaottelun 3-0 ja selviytyi kisoihin. Vielä syksyn ja talven aikaiset harjoitusottelutkin menivät vaisusti, mutta kenraaliharjoituksen maaliton tasapeli Meksikoa vastaan kävi jo hyvästä näytöstä Hondurasin iskukyvystä.

Maanosan mestaruutta Hondurasissa on juhlittu kerran, vuonna 1981. Tuolloin elettiin vielä aikaa ennen Gold Cupin. Viimeisessä kolmessa turnauksessa Honduras on selviytynyt aina välieriin, joten sen voi jo sanoa vakiinnuttaneen paikkansa heti maanosan jättiläisten takana.

Hondurasin joukkue on uusiutunut melko vahvasti sitten MM-kisojen. Silmäänpistävimmät poisjäännit ovat kauden aikana lähinnä penkkiä kuluttanut hyökkääjä Jerry Bengtson, joka ei yksinkertaisesti mahtunut joukkueeseen sekä Celticin laitapakki Emilio Izaguirre, jonka skottiseura onnistui taivuttelemaan valitsemaan Celticin UCL-karsinnat Gold Cupin sijaan. Jonkinlaisesta nuorennusleikkauksestakin voitaneen Hondurasin kohdalla puhua, sillä ryhmässä on vain kolme yli 30-vuotiasta keskikenttäpelaajaa, johtohahmonaan 117 A-maaottelua pelannut pitkän linjan Valioliiga-toppari Maynor Figueroa. Tolppien välissä kokemusta edustaa 129 A-maaottelun 38-vuotias Noel Valladares, joskaan ei enää kaiketi ykkösvahtina. Joukkueen paras maalintekijä on sen sijaan vaivaiset viisi maaottelumaalia tehnyt Anthony Lozano. Hondurasia valmentaa viime vuonna Costa Rican MM-puolivälieriin valmentanut kolumbialainen Jorge Luis Pinto.

Arvio: Pintolla on kiistattomia näyttöjä valmennusosaamisesta, ja Hondurasin vahvuudet ovat selkeästi sen puolustuspäässä. Izaguirren poisjäänti on kuitenkin selkeä menetys. Hyökkäyspää ja maalinteko ovat sen sijaan täysiä kysymysmerkkejä. Honduras saa heti kättelyssä vastaansa isäntämaa USA:n, mutta varsinainen pääottelu on toinen peli Panamaa vastaan. Siinä pelataan lähtökohtaisesti lohkon kakkospaikasta. Veikkaan, että Honduras jää tällä kertaa kolmoseksi, mutta jos ja kun Haiti kaatuu, niin paikka puolivälierissä lohkeaa. Välieriin ei välttämättä ole tällä kertaa asiaa.

Panama: Panamaa ei ole vielä kertaakaan nähty MM-kisoissa, mutta viime kerralla paikka playoffs-vaiheessa Uutta-Seelantia vastaan jäi dramaattisesti vain reilun minuutin päähän, kunnes USA iski loppuhetkillä maalin ja pelasti Meksikon jatkoon. Joukkueen käyrä on kuitenkin selvästi ylöspäin, sillä se pelasi kaksi vuotta sitten Gold Cupin finaalissa ja nappasi Copa Centroamericanasta viime vuonna pronssia. Lisäksi Panaman nuorisomaajoukkue esitti kelpo esityksiä kesäkuisissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Tämän kevään harjoitusotteluissa Panama kaatoi Costa Rican, mutta kesäkuun tuplamaaottelusta Ecuadoria vastaan saldona oli vain tasapeli ja tyly 0-4 -tappio.

Panaman joukkueen ainoa merkittävä loukkaantuminen on nuori 21-vuotias Malaga-toppari Roberto Chen, joka tosin voi olla matkalla lainalle Segundan Cordobaan. Yllättävä poisjäänti oli sen sijaan joukkueen kapteeni, 34-vuotias Felipe Baloy, joka ei lopulta mahtunut valmentajan suunnitelmiin. Muuten koko Panaman kultainen sukupolvi on nähdäkseni mukana.

Maalia vartioi LA Galaxyn ykkösvahti Jaime Penedo, joka on valittu Gold Cupin parhaaksi maalivahdiksi vuosina 2005 ja kaksi vuotta sitten vuonna 2013. Puolustuksesta löytyy mm. kahdeksan kautta Lech Poznanissa pelannut Luis Henríquez ja keskikentältä Panaman kaikkien aikojen kokenein maajoukkuepelaaja, 110 A-maaottelun Gabriel Gómez. Panaman suurimmat tähdet maalivahti Penedon ohella löytyvät kuitenkin hyökkäyksestä. Kokemusta edustavat 33-vuotias Luis Tejada (38 A-maaottelumaalia), joka valittiin vuoden 2005 Gold Cupin MVP:ksi ja 34-vuotias FC Dallasin Blaz "Superhiiri" Peréz (37 A-maaottelumaalia), joka paukutteli edellisissä MM-karsinnoissa mukavat kahdeksan maalia. Colorado Rapidsin 26-vuotiaalla Gabriel Torresilla on vuosia huipulla edessä enemmän ja tuoreimpana näyttönä edellisen Gold Cupin maalikuninkuus viidellä maalilla. Kuten näkee, kilpailu peliminuuteista Panaman hyökkäyksessä on kovaa.

Panamaa valmentaa kolumbialainen Hernán Darío Goméz, joka on valmentanut aiemmin Kolumbian, Ecuadorin ja Guatemalan maajoukkueita.

Arvio: Panama käy kovaa taistoa lohkon kakkospaikasta USA:n kanssa, ja itse veikkaan, että kääntää tämän taiston edukseen. Sillä voi olla jopa rahkeita yllättää Costa Rica puolivälierissä, mutta todennäköisesti välieräpaikka jää kuitenkin haaveeksi.

USA: Gold Cupia tuttuun tapaan isännöivä USA lähtee mielestäni kisoihin turnauksen suurimpana voittajasuosikkina. Futis lienee Yhdysvalloissa muutenkin nyt vähän tavallista kovemmassa huudossa naisten voitettua juuri maailmanmestaruuden ja supertähtien tulviessa kohti MLS:ää Gerrardin, Lampardin, Pirlon ja kumppaneiden (=Halsti ja Väyrynen ) johdolla.

Confederations Cupia ajatellen USA:n ei ole pakko turnausta voittaa, sillä puolustavana mestarina USA pääsee vähintään jatkokarsintaan Confe-paikasta. Voitolla paikka Venäjän turnauksessa olisi kuitenkin jo saletissa.

Jürgen Klinsmannilla tulee pian turnauksen päätyttyä täyteen neljä vuotta USA:n valmentajana, ja saavutukset ovat olleet komeita. Jo ennen ilman tappioita tullutta Gold Cup -voittoa USA oli napsinut treenihöntsissä aina laadukkaasti höntsäävien Italian ja Saksan päänahat, ja Gold Cup -voiton ympärille nivoutui myös USA:n ennätyksellinen 12 ottelun voittoputki. MM-kisapaikkansa se varmisti jo hyvissä ajoin CONCACAF-alueen voittajana, ja MM-kisoissakin se selviytyi jatkopeleihin, häviten täpärästi Belgialle Tim Howardin teräsmiesmäisestä peliesityksestä huolimatta. Tim Howard viettää edelleen sapattivapaata maajoukkueesta, joten tällä kertaa torjuntavastuu lankeaa Aston Villan Brad Guzanille.

Howard ei ole ainoa konkariosaston poissaolollaan loistava pelaaja. USA:n futislegenda, edellisten kisojen MVP Landon Donovan lopetti jo pelaajauransa, konkaripuolustaja DaMarcus Beasley ei mahtunut Klinsin ryhmään ja Brad Davis ja Jermaine Jones ovat sivussa loukkaantumisten takia. Silti kokemusta löytyy ryhmästä yhä esimerkiksi Clint Dempseyn ja turnauksen avausottelussa 100. maaottelunsa pelaavan kapteeni Michael Bradleyn harteilta. Nuoremmista pelaajista läpimurtoa voisi povata ainakin John Anthony Brooksille ja DeAndre Yedlinille, jotka molemmat toki esiintyivät edukseen jo MM-kisoissa.

USA tulee tälläkin kertaa Gold Cupiin vahvassa, tällä kertaa neljän ottelun mittaisessa voittoputkessa. Matkan varrella ovat kaatuneet Meksiko, Hollanti, Saksa ja Guatemala.

Arvio: Kisaisäntä marssii lohkovoittoon ja on erittäin suuri suosikki mestariksi tälläkin kertaa. Suurin este mestaruustiellä on kukapas muu kuin Meksiko.

[Laitalinkki]

Lohko B:

Kanada: Automaattisesti kisoihin selviävän Kanadan viime vuosien esitykset eivät anna juurikaan aiheita hurraa-huutoihin. Vuosien 2013 ja 2014 aikana se pelasi putkeen huimat 958 peliminuuttia tekemättä maaliakaan, ja viime elokuussa sen FIFA-ranking sukelsi ennätyksellisen alas sijalla 122. 16 ottelun voitoton putki päättyi viime syyskuussa 3-1 -voittoon Jamaikasta. Sen heikot peliesitykset olivat kuitenkin saaneet aikaan, että CONCACAF:in kärkimaiden pelatessa kesäkuussa kovia harjoitusmaaotteluita, Kanada joutui jo aloittamaan MM-karsintansa heppoista Dominicaa vastaan (Kanadalle voitto yhteismaalein 6-0).

Kanadan ainoasta MM-reissusta on kulunut jo 29 vuotta, mutta se on yhä ainoa maa USA:n ja Meksikon ohella, joka on kyennyt Gold Cupin nimellä kulkeneen mestaruusturnauksen voittamaan, voitettuaan vuonna 2000. Edelliset kaksi turnausta ovat kuitenkin jo tyssänneet jo lohkovaiheeseen. Uutta nousua rakentamaan palkattiin vajaat pari vuotta sitten 90-luvulla mm. Real Madridia valmentanut espanjalainen Benito Floro, mutta matka tuntuu edelleen olevan pitkä, sillä Kanadan pelaajamateriaali jättää toivomisen varaa.

Kanadan joukkueen merkittävin poisjäänti on FC Kööpenhaminassa, PSV:ssä ja viimeksi Besiktasissa mainetekoja tehneen ja tällä vuosikymmenellä kolme kertaa (viimeksi viime vuonna) Kanadan vuoden pelaajaksi valitun Atiba Hutchinsonin loukkaantumisesta johtuva poisjäänti. Vuoden 2013 Kanadan vuoden pelaaja Will Johnson puolestaan päätti jättää turnauksen väliin ja jäädä Portlandiin lepäämään. Kanadan kaikkien aikojen pelaaja Dwayne De Rosario puolestaan lopetti uransa vain pari kuukautta ennen Gold Cupia, joten aukkoja riittää paikattavaksi.

Kanadan ykkösmaalivahtina pelannee veteraani-ikäinen AIK:n kakkosvahti Kenny Stamatopoulos. Suomalaisille joukkueen tutuin nimi on luonnollisesti Tosaint Ricketts, joka aloitti ammattilaisuransa Myllykosken Pallossa, ja pelasi Veikkausliigassa kaksi kautta. Sittemmin Ricketts on kiertänyt Romanian, Norjan ja Turkin kautta Israelin liigaan, ja nähdäkseni hänellä on hyvät mahdollisuudet mahtua Kanadan avauskokoonpanoon. Rickettsillä on tältä vuodelta jo kolme A-maaottelumaalia ja kymmenellä maalillaan hän on Kanadan nykyjoukkueen paras maalintekijä. Muita hieman tutumpia nimiä Kanadan ryhmässä ovat jokusen loukkaantumisten sävyttämän Bundesliiga-kauden pelannut Marcel De Jong, Englannin divareita kolunnut David Edgar sekä mm. Hannoverista ja Deportivo La Coruñasta tuttu 34-vuotias Julian de Guzman, jonka nuorempi veli Jonathan oli mukana Hollannin MM-joukkueessa viime kesänä. Jos Kanada selviää puolivälieriin, nousee de Guzman Kanadan kaikkien aikojen pelattujen maaottelujen tilastossa jaetulle ykköspaikalle.

Arvio: Kanadan tosipaikka on heti ensimmäisessä ottelussa El Salvadoria vastaan. El Salvadorin rakennusvaihe jatkuu kuitenkin edelleen, ja Kanadalla on mahdollisuus napata pelistä voitto. Puolivälierissä se on kuitenkin toivevastus ihan kenelle tahansa, ja vastaan asettuisi todennäköisesti kivikova etelänaapuri.

El Salvador: Vaikka El Salvadorin historiasta löytyykin kaksi (surkeasti mennyttä) MM-turnausta ja kelpo sijoituksia takavuosien maanosan mestaruuskisoista, on viime vuosista ollut loisto todella kaukana. Ensin vuonna 2010 sitä kohtasi FIFA:n langettama ja pikapikaa poistama bänni hallituksen sekaannuttua maan futisasioihin, mutta rankin pommi putosi syyskuussa 2013. 14 El Salvadorin maajoukkuepelaajaa sai elinikäisen pelikiellon ottelumanipulaatioista maaotteluissa ja yhdeksälle muulle langetettiin lyhyempi, 30 päivän - viiden vuoden mittainen pelikielto. Lyhyen pelikiellon saaneiden joukossa oli myös mm. maajoukkueen kapteeni, ex-RoPS Victor Turcios sekä Meksikossa ja Venäjällä pelannut, 17 maalia 30:ssa maaottelussa tehnyt Rodolfo Zelaya. Vaikka kummankin bännit ovat jo päättyneet, ei heitä ole toistaiseksi enää maajoukkueeseen mukaan valittu.

Yllämainitusta syystä johtuen El Salvadorin nykykokoonpano onkin varsin nuori ja kokematon, ja samalla itselleni tuntematon. Kenttäpelaajista vain yksi, varakapteeni Arturo Alvaréz, on vahvempi kuin 27-vuotias. Kolmekymppinen Alvarez pelaa Unkarin liigan Videotonissa. Kapteenin nauhaa kantaa New York Cosmosin 24-vuotias Jaime Alas, ja suurin maalintekovastuu langennee täksi kaudeksi Norjan divarin Fredrikstadiin siirtyneelle Rafael Burgosille.

El Salvadoria valmentaa espanjalainen Albert Roca, joka otti tehtävän vastaan reilu vuosi sitten. Sitä ennen hän toimi peräti kymmenen vuoden ajan Frank Rijkaardin apulaisvalmentajana Barcelonassa, Galatasarayssa ja Saudi-Arabian maajoukkueessa.

Arvio: El Salvadorin joukkue on paperilla hyvin mitäänsanomaton, mutta eipä Kanadan joukkueen nimilista huimaa. Tappelee Kanadan kanssa kolmospaikasta, ja paremman tiedon puutteessa mutuilen, että El Salvadorin osa on jäädä lohkojumboksi rannalle ruikuttamaan.

Costa Rica: Costa Rica löytyy komeasti FIFA-rankingin sijalta 14, se putosi MM-kisojen välierästä vasta rankkareilla Hollantia vastaan, MM-turnauksia historiasta löytyy neljä ja Keski-Amerikan mestaruuksia peräti 13. Gold Cup on sillä kuitenkin yhä valloittamatta, joskin edeltäjäturnauksen sen voitti kolmesti, viimeksi vuonna 1989. Tälläkin kertaa Costa Rica on kuitenkin maanosan jättiläisten Meksikon ja USA:n ykköshaastaja. Lohkovaiheeseen se on jäänyt Gold Cupissa vain kerran, vuonna 1998, eikä taatusti jää tälläkään kertaa.

Costa Rica koki kevään ja kesän treenimatseissa kolme niukkaa maalin tappiota, mutta vastassakin oli Panaman ohella kivikovat Kolumbia ja Espanja. Kenraaliharjoituksessa se pelasi 2-2 -tasapelin Meksikoa vastaan. Joukkueen iskukyky tuntuu siis olevan kohdillaan, mutta Costa Rica on kärsinyt loukkaantumisista enemmän kuin yksikään muu joukkue. Kaikkein kovin takaisku oli tietenkin MM-sankari Keylor Navasin poisjäänti, joka tarjoaa 26-vuotiaalle Esteban Alvaradolle ensiluokkaisen näyttöpaikan. Alvarado valittiin vuonna 2009 alle 20-vuotiaiden MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi, ja sen jälkeen hän on vartioinut viiden kauden ajan AZ Alkmaarin maalia. Maajoukkueessa vastuu on kuitenkin ollut vähäistä Navasin dominoinnin takia. Muita loukkaantumislistalaisia ovat Club Bruggen Óscar Duarte, Evertonin Bryan Oviedo, Norrköpingin Christopher Meneses ja niin ikään erinomaiset MM-kisat pelannut Évianin Yeltsin Tejeda.

Laatua kentältä löytyy silti loukkaantumisista huolimatta. Puolustuksessa pelaa mm. Mainzin Júnior Díaz ja West Bromwichin Cristian Gamboa, keskikentällä Deportivon Celso Borges ja hyökkäyksessä kova kolmikko Álvaro Saborio, Bryan Ruíz ja Joel Campbell.

Costa Ricaa valmentaa MM-kisoissa kakkosvalmentajana toiminut maan oma pelaajalegenda Paulo Wanchope, joka voitti ensi töikseen Copa Centroamericanan.

Arvio: Costa Rican pitäisi napata lohkovoitto jopa helposti, mutta kestääkö se suosikin paineet puolivälierässä Panamaa tai Hondurasia vastaan? Viimeistään välierässä tulee stoppi, mutta todennäköisin sijoitus lienee joka tapauksessa kolmas.

Jamaika: Jamaikan Reggae Boyzille arvoturnaus on jo kesän toinen, sillä se kävi vierailemassa myös Copa Américassa, häviten lohkovaiheen kolme otteluaan Uruguayta, Paraguayta ja Argentiinaa vastaan kaikki samoin 0-1 -lukemin. Meksikosta poiketen Jamaika pelasi kuitenkin Copassa (ainakin suunnilleen?) ykkösillään, joten turnaus kävi varmasti hyvästä valmistautumisesta Gold Cupiin. Jamaikan ei tarvitse myöskään murehtia pääsystä Copa America Centenarioon, sillä puolustavana Karibian Cupin mestarina se on jo paikkansa kisoissa varmistanut. Finaalissa kaatui Trinidad & Tobago rankkarikisan jälkeen.

Jamaikan joukkueessa ei taida olla merkittäviä loukkaantumisia, mutta ainakin itse yllätyin hieman siitä, että Karlsruhen Daniel Gordonille ei paikkaa joukkueesta löytynyt. Rannalle jäi niin ikään IFK Mariehamnin Dever Orgill, mutta se oli vähemmän yllättävää. "Pohjoismaista väriä" ryhmästä kuitenkin löytyy, sillä ykkösvahtina pelaa Syrianskan Dwayne Miller. Peräti yhdeksän joukkueen pelaajista pelaa Englannissa, merkittävimpinä Crystal Palacen Adrian Mariappa, Leicesterin Wes Morgan ja joukkueen kapteeni, Leedsin Rodolph Austin. Maaleja odotetaan etenkin Vancouver Whitecapsin Darren Mattocksilta.

Jamaikan valmentajana häärii saksalainen Winfried Schäfer, joka muistetaan parhaiten Kamerunin peräsimestä reilun kymmenen vuoden takaa.

Arvio: Jamaika ei vilise tähtiä, mutta joukkue on viime vuosina ollut enemmän kuin osiensa summa. Schäfer kokeneena valmentajana voi saada nytkin pelaajat ylittämään itsensä. Lohko on helppo, joten Jamaikan pitäisi pystyä ottamaan kakkospaikka Costa Rican takana. Sen jälkeenkin kaavio on suosiollinen, joten ensimmäinen välieräpaikkakin sitten vuoden 1998 on täysin mahdollisuuksien rajoissa.

[Laitalinkki]

Lohko C:

Kuuba: Kuuban paras saavutus maanosan mestaruuskisoista on vuoden 1971 neljäs sija. Gold Cupissa se ei ole selvinnyt kertaakaan välieriin, mutta kaksi vuotta sitten oli saldona sentään puolivälieräpaikka, ja kolme vuotta sitten maa juhli ensimmäistä Karibian Cupin voittoaan. Lievää tasonnousua on siis ollut näkyvissä, joskin MM-karsinnoista Kuuba heitettiin ulos jo ennen suurarvontoja sen hävittyä Patrick Kluivertin rajusti uusiutuneelle Curacaolle vierasmaalisäännöllä.

Koko Kuuban joukkue pelaa maan omassa sarjassa, ja on täynnä itselleni tuntemattomia suuruuksia. Jos nyt joku pelaaja pitää kuitenkin nostaa esille, niin mainittakoon keskikentällä hääräävä, maan kokenein maajoukkuepelaaja, 123 A-maaottelua pelannut 36-vuotias Yénier Márquez.

Joukkuetta valmentaa Kuuban oma poika Raúl González Triana, joka on valmentanut A-maajoukkuetta jo kolmeen otteeseen, ja joka valmensi Kuubaa maan historian ainoissa U20-MM-kisoissa.

Arvio: Kuuba lienee lähtökohtaisesti koko turnauksen kevyin nippu. Yksikin piste olisi venymistä, mutta kiusaajan roolissa se voi olla piikki lihassa jatkopaikasta haaveileville Guatemalalle ja T&T:lle.

Guatemala: Guatemala juhli jopa CONCACAF:in mestaruutta vuonna 1967, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Edellinen välieräpaikka lohkesi vuonna 1996. Viime vuosina on ollut kuitenkin nähtävissä hieman merkkejä paremmasta, sillä MM-karsinnoissa Guatemala on tarjonnut kelpo esityksiä, ja edellisessä Copa Centroamericanassa se eteni loppuotteluun saakka. Tämänvuotiset maaottelutulokset jättävät silti kosolti toivomisen varaa, sillä Guatemala on hävinnyt Kanadalle, pelannut tasan El Salvadoria vastaan ja MM-karsinnasta Bermudaa vastaan se selvisi jatkoon vain täpärästi yhteismaalein 1-0. Kenraaliharjoituksessa USA pieksi Guatemalaa 4-0.

Guatemalan selvästi tunnetuin pelaaja on kaikkia maan historian maaottelutilastoja johtava konkari Carlos "Pescadito" Ruíz. 35-vuotias kapteeni pelannee uransa viimeistä Gold Cupia. Taustatukea antaa Portugalin divarissa pelaava Minor Lopéz ja paikkoja järjestelee Seattle Soundersin Marco Pappa, joka kävi parin vuoden ajan Heerenveenissäkin kokeilemassa. Maalia vartioi Kolumbiassa pelaava toisen polven maajoukkuemaalivahti Ricardo Jerez. Puolustuksessa pelaa entinen nuorten maajoukkuekapteeni Eliás Vásquez, joka pelaa debyyttikauttaan MLS:ssä (Salt Lake Cityssä), Vásquezin tavoin 23-vuotias Moises Hernandez saman liigan Dallasista ja mielenkiintoinen tulokas Stefano Cincotta. Saksan kolmosliigan Chemnitzissä pelaavalla Cincottalla olisi ollut Saksan, Italian ja Guatemalan edustusoikeus, mutta vaikka hän pelasikin Saksan junnumaajoukkueissa, osui valinta tänä vuonna Guatemalaan.

Joukkuetta valmentaa argentiinalainen Iván Sopegno, jolla on pitkä ja menestyksekäs pelaaja- ja valmentajanura Guatemalan pääsarjasta.

Arvio: Meksiko on aivan liian kova, mutta Kuuban pitäisi kaatua. Kohtalonpeli Trinidad & Tobagoa vastaan, ja itse veikkaan, että Guatemala menee lohkon kakkosena jatkoon.

Trinidad & Tobago: T&T pitää luultavasti vielä pitkään hallussaan ennätystä oltuaan pienin MM-kisoihin selvinnyt maa (vuonna 2006). Sen jälkeen on ollut huomattavasti vaikeampaa, suurimpien tähtien ikäännyttyä ja sittemmin lopetettua. Sen paras saavutus Gold Cupista on pronssi vuodelta 2000 ja edellisestä Karibian Cupin voitostakin on jo 14 vuotta. Viime vuonna se hävisi mestaruuden Jamaikalle rankkareilla.

Trinidad & Tobagon joukkueesta kahdeksan pelaa maan omassa pääsarjassa, mutta tuossa joukossa on kaikki kolme maalivahtia. Suomalaisittain T&T kuuluu kisojen kiinnostavimpiin ryhmiin, koska joukkueesta löytyy ex-Jaro Aubrey David (nykyään Shakhtar Karagandy), ex-HJK Joevin Jones (Chicago Fire) ja ex-RoPS Ataullah Guerra (Central). Toinen entinen Jaron pelaaja Shahdon Winchester putosi lopullisesta joukkueesta kalkkiviikoilla.  Nykyjoukkueesta pisimmälle urallaan on ehtinyt seitsemän Valioliiga-kautta pelannut, viimeksi Bournemouthissa palloillut Kenwyne Jones. Myös Genkin 26-vuotiaan Khaleem Hylandin ura on edennyt lupaavasti.

T&T:tä valmentaa trinidadilainen Stephen Hart, joka valmensi vuosina 1988-2012 Kanadassa, viimeisenä työnään Kanadan maajoukkuetta, ennen siirtymistään kotimaan päävalmentajaksi.

Arvio: Taistelee Guatemalan kanssa lohkon kakkospaikasta, ja oma varhainen mutuni sanoo, että jää taistelussa kakkoseksi. Kärkkyy paikkaa jatkoon myös lohkokolmosena, mutta se edellyttäisi niukkaa tappiota Meksikolle (jos tappio on tullakseen), ja reilua voittoa Kuubasta.

Meksiko: Meksikostakaan ei hirveän pitkää esittelyä, sillä mielelläni annan vastuuta spesialisti Chamagolille, jos mies vain suinkin jaksaa. Ja onhan tuolla Meksikon omassa ketjussa Meksikosta horistu tämän tästä. Jokunen sana kuitenkin, sillä istunhan itse Meksikon bandwagonissa.

MM-kisoista kestokävijä Meksiko lienee jokaiselle forumistille riittävän tuttu, vaikkei välieräpaikkaa ole vieläkään lohjennut. Viime kesän turnaus oli meksikolaisittain kuitenkin ehdottoman positiivinen ja poikikin Piojo Herreralle nopeasti jatkoa joukkueen peräsimessä. Tämän vuoden tulokset ovat kuitenkin olleet alavireisiä, joten Meksiko lähtee jokseenkin epävarmassa tilanteessa Gold Cupiin. Copa Américassa El Tri jäi alkulohkoon, mutta toki kakkosjoukkueella, eikä tuosta ryhmästä ole nyt mukana kuin yksi pelaaja. Tähtäin on ehdottomasti tässä turnauksessa, sillä Meksikon pitää se voittaa selvitäkseen vuoden 2017 Confederations Cupiin. Kaksi vuotta sitten Meksiko jäi välieriin voitettuaan sitä ennen kaksi mestaruutta.

Meksikon kenraaliharjoitus Hondurasia vastaan poiki joukkueelle kaksi ikävää yllätystä, kun loukkaantumisten takia lopullisesta joukkueesta joutuivat jäämään pois Héctor Moreno ja Chicharito Hernández. Morenon korvaa joukkueessa Oswaldo Alanis ja Chichariton Javier Orozco. Chicharito on enää kuuden maalin päässä Meksikon kaikkien aikojen maalipörssin kärjestä, joten tuon tilaston kärkipaikan tavoittelu lykkääntyi nyt jonnekin syksymmälle tai ensi vuoteen. Ja totta kai molempien poisjäänti vaikuttaa myös joukkueen iskukykyyn, sillä kummallekin oli avauksen vastuuta tarjolla.

Aika pitkälle tutuilla nimillä Meksiko kisoissa pelaa, mutta ainakin Tecatito Coronalta sopii odottaa lopullista läpimurtoa. Edukseen valmistavissa otteluissa esiintynyt 33-vuotias Carlos Esquivel voi myös saada yllättävää vastuuta. Erittäin mielenkiintoista on nähdä myös Carlos Vela ensimmäistä kertaa Meksikon turnausjoukkueessa sitten MM-kisojen 2010.

Arvio: Odotusarvoissa on jälleen kerran loppuottelu USA vs. Meksiko. En näe tässä vaiheessa mitään syytä, miksei tuo voisi myös toteutua. Alustavasti pidän USA:ta lievänä suosikkina mestariksi, mutta jos Meksiko saa mahdollisimman nopeasti juonen päästä kiinni, voi se hyvin myös mestaruuteen marssia ja tällöin järjestettäisiin kyseisten maiden välillä rematch paikasta Confederations Cupiin.

[Naapel]

Laitalinkille Valitettavan paljon poissaoloja Costa Ricalla, jonka bandwagonissa oltiin viime MM-kisoissa, ja eiköhän siihen taas hypätä.

Sanoisin, että yksi paha poissaolo Kanadalla, ja miksei myös Jamaikalla, on myös QPR:n Junior Hoilett, joka ei ole vielä valintaa maajoukkueesta tehnyt. Mutta olen ymmärtänyt, että ainakin Kanadassa elätellään aika suuria toiveita, että Hoilett kohtapuolin Kanadan paidan pukisi päälleen. Maassa on muutenkin ollut jonkinmoisia ongelmia saada kaksoiskansalaisia esiintymään maajoukkueessa. Maan tämän hetkinen alennustila ei ainakaan auta asiaa, vaikka viime aikoina mm. Testi Akindele on liittynyt joukkueeseen.

[Guarin]

Hienoa työtä Laitalinkiltä Näitä kisoja taitaa keretä katsomaan enemmän suorana kuin Copaa joten kiimakin on luonnollisesti sitten hieman kovempi. 3-4 aikaan alkavat matsit taitavat kyllä olla liian haastavia. Costa Rican vankkureissa 1990 MM-kisoista lähtien eikä tuohon tule muutosta. Finaalissa toki sitten Meksikon puolella jenkkejä vastaan. Ja noin muuten Panamalle, El Salvadorille ja Guatemalalle toivon myös menestystä.

[Laitalinkki]

Todetaanpa itsekin tähän vielä täydentävästi, että Meksikon bandwagonissa istumisen ohella sympatiaa heittelen Costa Rican, Guatemalan sekä A-lohkosta Panaman ja Haitin suuntaan. Hyvin pitkälti Guarinin linjoilla siis.

Ainoassa paikan päällä näkemässäni MM-ottelussa tulikin oltua Costa Rican puolella, joten ei tässä mitään "Costa Rica since 2014" -porukkaa olla.

[Tortuga]

Laitalinkille häränkullinkokoinen !

Jostain syystä itse hyppäsin muutama vuosi sitten Hondurasin bandwagoniin, kun tykästyin alueen jalkapallon seuraamiseen muutenkin, mutta nyttemmin nuo sympatiat ovat aavistuksen vähäisempiä. Meksiko on ykkössuosikkini, ja toisaalta sympatiaa riittää jossain määrin vähän jokaiselle maalle. Hankalaksi menee noiden alkamisaikojen vuoksi seuraaminen, mutta jos matsin sieltä täältä jaksaisi kuitenkin valvoa/herätä aikaisin.

¡Viva El Tri!

[snakewarrior]

Lohko A:


Honduras: snakewarrior edustaa jokseenkin yksin forkan Honduras-siipeä.

Yksin tai yhdessä, bändivaunuihin vaan gloorihuntterssit ja muutkin.

Tolppien välissä kokemusta edustaa 129 A-maaottelun 38-vuotias Noel Valladares, joskaan ei enää kaiketi ykkösvahtina.

Noel on sairastunut dengue-kuumeeseen eikä ole näin ollen menossa mukana. Esitti tosin kesäkuun Brasiliassa pelatussa harjoitusottelussa erinomaisia (!) otteita ja osoitti että vanhakin vertyy vielä. Olisi hyvin mahdollisesti ollut aloittava veska jenkkejä vastaan, mutta nyt saa sitten katsella sivusta touhuja.

Veikkaan, että välieriin ei välttämättä ole tällä kertaa asiaa.

Itse taas uskon että la H etenee ensimmäistä kertaa Gold cupin finaaliin sitten vuoden 1991 ja haastaa kaikki. Olisikin aika makoisa nousu hädin tuskin kisoihin selvinneeltä ryhmältä.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Laitalinkille valtava Korjataan sen verran, että Winchester on entinen jarolainen eikä ropsilainen.

[Laitalinkki]

Noel on sairastunut dengue-kuumeeseen eikä ole näin ollen menossa mukana. Esitti tosin kesäkuun Brasiliassa pelatussa harjoitusottelussa erinomaisia (!) otteita ja osoitti että vanhakin vertyy vielä. Olisi hyvin mahdollisesti ollut aloittava veska jenkkejä vastaan, mutta nyt saa sitten katsella sivusta touhuja.

Itse taas uskon että la H etenee ensimmäistä kertaa Gold cupin finaaliin sitten vuoden 1991 ja haastaa kaikki. Olisikin aika makoisa nousu hädin tuskin kisoihin selvinneeltä ryhmältä.

Katopas vaan, oli mennyt ohi tuo Valladaresin poisjäänti minulta. Mitä nyt asiaa googlettelin, niin taisi jäädä pois pikemminkin hammassäryn ja siitä aiheutuneen tulehduksen/laajemmalle levinneen kivun takia. Ainakaan minun silmääni ei osunut dengue-kuumeesta mitään. Harmi, mielelläni olisi Valladaresinkin vielä mukana nähnyt.

Ilman muuta Honduras kärkkyy paikkaa menestykseen ihan siinä kärjen takana, mutta MM-kisojen jälkeiset esitykset eivät ole kauheasti vakuuttaneet. Honduras-Panamasta on odotettavissa kyllä kiimainen ottelu alkusarjassa.

[Laitalinkki]

Laitalinkille valtava Korjataan sen verran, että Winchester on entinen jarolainen eikä ropsilainen.

Niin rupesin itsekin jälkikäteen miettimään. Vähän muisti takkusi tuossa kohtaa, mutta korjataanpa.

[Captain Obvious]

Yksin tai yhdessä, bändivaunuihin vaan gloorihuntterssit ja muutkin.
 

Vankkureissa ollaan tiukasti

Laitalinkille täältäkin ryhävalaan kokoinen

[snakewarrior]

Mitä nyt asiaa googlettelin, niin taisi jäädä pois pikemminkin hammassäryn ja siitä aiheutuneen tulehduksen/laajemmalle levinneen kivun takia.

No kiitos kun päivitit muakin vähäsen tässä asiassa. Nytpä huomasinkin että jo viime viikon keskiviikkona oli uutisoitu että oli parempaan suuntaan mennyt sen denguen kanssa. Ja että torstaina (viime torstai) tekisivät lopullisen päätöksen asiasta osallistuuko Copa del oroon vai ei.

Mutta sitten viimeisen niitin löi juuri tämä hammassärky.

[Holmgård]

Kiitokset Laitalinkille ennakosta! Hondurasin kohdalla kannattaa muistaa että heidän valmentajalla on mainiot näytöt taitovajeen umpeen kuromisessa. Tiedä sitten jos bodarigangstereille menee oppi perille. Jos menee, voivat kyllä venyä turnausvoittoon. Itse tietenkin Kuuban vankkureissa.

[Man_vs_Football]

Kiitokset Laitalinkille esittelyistä. Toi Panama-Haiti matsihan vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Pitänee kait se ainakin vahdata kun ei väsytä ei sitten yhtään (Copa ja Naisten MM tekivät tehtävänsä - jetlagin tapainen olotila vieläkin päällä ).

[Bamsenaattori]

Panama - Haiti 1-1 (0-0)

Kyllä saa Panama ihan itseänsä pistemenetyksestä syyttää. Ensimmäisellä jaksolla loivat puolentusinaa potentiaalista maalipaikkaa, mutta jäätyivät boksissa perä toisensa jälkeen. Haitin puolustusta sahattiin rikki näppärillä syöttökombinaatioilla, välillä maata pitkin ja välillä linjan yli, mutta kun tuhnuillaan niin tuhnuillaan. Toisella jaksolla Panama sitten pääsi johtoon Haitin puolustajan hutipotkun ansiosta, mutta sitten ne käytännössä lopettikin pelaamisen. Peli oli kokolailla täysin Panaman hallussa ensimmäisen kympin jälkeen aina johtomaaliin asti, jonka jälkeen piti jostain syystä ruveta enemmän puolustuskannalle ja päästää Haitin väenväkisin mukaan peliin. Lopussahan se kiitos taas moisesta puolustustaktiikasta seisoi ja Haiti paineli rinnalle, jonka jälkeen puolustivat pisteen.

Haitin veskari oli muuten kova Aivan helvetin varma ilmapalloissa ja muutenkin vakuuttavan varma mies.

[snakewarrior]

Honduras hallitsee ensimmäistä 25 minuuttia ja lyhytsyöttöpeli toimii, mutta sitten tulee kulman jälkitilanne, löysä ja huonosti organisoitu puolustus ja sopivan onnekas pomppu ja jenkit johtaa 1-0.

Lozanolla on ollut yksi paikka, ja sekä Olympian että majun pelejä nähneenä täytyy todeta etten luota oikein kaverin lahjoihin ja kovassa paikassa vielä vähemmän, mutta hän voi vielä nostaa tasoaan vuosien varrella. Mutta selkeä ongelma Hondurasille on terävyys 16 alueella ja yksinkertaisesti liian vähä taito siihen maalin tekemiseen. Maajoukkue huutaa vähintään yhtä uutta Pavónia ja Costlyä. Bengtson-tyylinen flegmaattinen kylmyyskään ei olisi välttämättä pahitteeksi.

Martinezilta hyvää pelin rakentelua, mutta vastavuoroisesti joitain luokattomia suorituksia. Tässä miehessä olisi (edelleen) valtavasti potentiaalia, jos jaksaisi työskennellä enemmän ja lisäisi terävyyttä.

Ja surkeita erikoistilanteita Hondurasilta, luokattomia kulmapotkuja. Tähän pelkäsin että ottelu ratkeaa, USA:n parempiin erikoistilanteisiin ja terävämpään viimeistelyyn Hondurasin hallitessa näennäisesti palloa.

Ja mitä ylikovaan pelaamiseen tulee, niin tähän mennessä se on ollut jenkit joka on sen suuntaista peliä harrastanut.

[snakewarrior]

Puolivillainen puoliaika Hondurasilta. Tuloksellisesti paska.

Najar näytti puoliajan viime hetkillä että on tämän ottelun laadukkain pelaaja.

[snakewarrior]

Taas erikoistilanneosaamista USA:lta. No tämä oli odotettavissa. Aika iso pettymys on ollut tämä peli kokonaisuudessaan.

[snakewarrior]

Vitun koomailija Hernandez, siinä oli paikka tasoittaa.. Ja aikasemminkin jo vähintään puolittainen samalla miehellä. Hondurasille on tarjottu tästä vähintään tasuria..

[snakewarrior]

Nytten sitten viimeinen chänssi. Pelitilanteisiin nähden tasuri olisi oikea tulos..

[snakewarrior]

Ja sitähän ei tule! VITTU! Helvetin perseestä oleva ja vituttava tulos, Honduras oli tänään pelaillessa parempi, mutta vain pelaillessa. Jenkit kyllä ansaitsi voittonsa, koska maaleja pitää osata myös tehdä. Lozano, Hernandez surkeat, Najar vaisu. Huonolta vaikuttaa, perin huonolta.

 Honduras hallitsi hienokseltaan ekaa puoliaikaa ja Yhdysvallat toisen puoliajan ensimmäistä 25 minuuttia, kunnes Honduras piristyi ja oli huomattavasti lähempänä maaleja kuin jenkit ottelun lopussa. Kulmat Hondurasille 8-2. Erikoistilanteista teki Yhdysvallat. Pelitilannemaalit Hondurasille 1-0. Tästä on helvetin huono lähteä jatkamaan, mutta jos jollakin ilveellä parantaisivat maalintekemisen taitoa ja kohtaisivat USA:n vielä jatkossa, niin ehkä voittavat silloin. (Koska melko varmasti jos olisivat nyt voittaneet, niin turpaan olisi tullut sitten jatkossa, joten toivotaan että tuurit menee sitten toisinpäin)

[Laitalinkki]

Säästin itse paukkuja tuleviin öihin, mutta tuossa lyhyt maalikooste USA-Hondurasista: https://www.youtube.com/watch?v=amSkThq_zbA

Ihan totta tuntuu snakewarrior koosteen perusteella turisevan. Varsinkin avausjaksolla Honduras osoitti vaarallisuutensa, mutta eivätpä saaneet Lozano ja Najar laatupaikoistaan sisään. Honduras-merkkinen puoliaika koosteen (ja tilastojen) perusteella kuitenkin, mutta kuten vähän ounastelin, viimeistelytaito voi osoittautua turnauksessa ongelmalliseksi.

Dempseyltä sitten USA:n puolelta varsin kliinistä viimeistelyä. Ensimmäinen maali oli melkoinen flipperi ja toinen taas paha merkkausvirhe Hondurasin puolustukselta. Kolmekymppinen Carlos Discua teki Hondurasin kavennuksen näemmä samalla minuutilla, kun tuli vaihdosta sisään. Olisiko maalilaukaus sitten ollut kolmas pallokosketus, tuosta koosteesta päätellen.

Siisti peli ollut, kun molemmille joukkueille vain yksi varoitus.

Lyhyeen Panama-Haiti -ottelun koosteeseen mahtuivat pelkät maalit: https://www.youtube.com/watch?v=EChRe_LzPgk Panaman johtomaalissa emämunaus Haitin laitapakki Reginal Goreux'lta, jonka Alberto Quintero käytti laatuvedolla hyväkseen. Viime minuuttien tasoituksessa Haitin 21-vuotias vaihtomies Duckens Nazon puolestaan piti pilkkanaan laitapakki Harold Cummingsia ja teki hienon maalin. Tilastojen valossa ottelu oli Panaman vyörytystä, mutta ilmeisesti tosiaan Haitin veskari pelannut mahtavan ottelun. Panokset Honduras-Panamaan kasvoivat nyt entisestään, sillä Panamalle tuskin riittää siitä pelistä tasapeli jatkoon. Odotan matsista ehdottomasti yhtä lohkovaiheen kohokohdista.