Parikymppiä missasin alusta, kun vasta lukiessani foorumilta raporttia Monskan kuvayhteyden toimimisesta tajusin että peli alkaa kolmelta eikä neljältä, mutta olihan kahden ekan maalin missaamisesta huolimatta huikea peli. Hieno tunnelma ja täydellinen sää kruunasivat kokonaisuuden. EIF kyllä ansaitsee nousun, viime vuonna oli jo muuten ehkä Jazzia laadukkaampi jengi, mutta Pirhosen huikea ja lievästi loukkaantuneena pelanneen O. Forsströmin heikohko ottelupari plus EIF:n erittäin kyseenalainen vajaalle joutuminen tokan osan alkupuolella ratkaisivat homman porilaisille.
Nyt oli tokalla jaksolla EIF selvästi parempi, 1-2-maalin jälkeen Atlantis sai kyllä vaarallista hässäkkää aikaan pari kertaa ja joku tuuripomppumaali olisi hyvin voinut syntyä, mutta aika hyvin EIF kuitenkin kontrolloi peliä ja oli monesti paikoissa jo ennen Konaten ratkaisumaalia. Ja se Konaten kaataminen tokan jakson alussa näytti kyllä katsomoon päivänselvältä pilkulta & punaiselta.
Tuksu kyllä pari kertaa tarjoili hyviä paikkoja joukkuekavereilleen mutta itse ei oikein paikoille päässyt.
Atlantiksessa ei joukkueena tai organisaationa ole muuta positiivista kuin Bollis ja musiikkivalinnat, joten kyllähän nousun puppeloiminen mieltä lämmittää. Lippuluukulla lyö heti puuhastelu vastaan, kun ei näy hintoja eikä ole antaa maksavalle asiakkaalle otteluohjelmaa tai edes lippua (ei sillä että viimeksi mainitusta juuri riemua repeäisi). Onneksi pelaajilla ei nyt mennyt kuppi niin pahasti nurin kuin esim. joillain Mikkelin-reissuilla on vissiin käynyt. Kannattajia ei ollut kuin se yksi juntti, joka karjui 1-2-maaliin asti jatkuvasti saatanaa ja jolla oli jotain melko kivuliasta hampaankolossa Konatea kohtaan
