ATenomi
Poissa
Suosikkijoukkue: QPR+CP+KTP
|
 |
Vastaus #125 : 06.01.2009 klo 21:35:35 |
|
(4. osa)
Putoamispeikko näkee painajaista (6.1.09):
Ryhmämme joulunvietto ja koulutus oli kestänyt ihan hyvin, paitsi että Peikko oli menettänyt useaan otteeseen hermonsa yltiöpäisiin pikkuserkkuihinsa ja Norsun alituiseen kuittailuun pukin jättämästä lahjasta. Sen takia Peikko oli jo usean päivän viettänyt kosteissa merkeissä, koska tuo muu ryhmä ”rämä” palasi jo kotiinsa 2.1. Myös tuo alituinen rinteessä toilailu oli saanut Norsun mahan niin sekaisin, että hänet oli lähetettävä tosiaankin kiskoitse kotiinsa ja Keiju pääsi taasen Banan kainaloon lentäen peikkolapsien kanssa. Peikkolapset saivat riittävän koulutuksen Kotkaan muuttoa varten, mutta joutuisivat olemaan vielä tovin Norsun ohjauksessa hänen pakkaamisensa ajan (jahka Norsu ensin pääsee joskus sinne astikin). Nyt Peikko oli taas kärsimässä elämänsä krapulaa ja rinnemökin tunnelman voi hyvin aistia kovin tunkkaiseksi. Tällä hetkellä hikoileva Peikko näki kovin eriskummallista unta...
(…tapahtuu Peikon unessa:)
Erittäin karvainen mies ajaa kesäisenä päivänä pientä ”Rokki-Corollaansa” Hesan Sörnäisten rantatietä ja ajautuu tutulta polultaan ulos tietöiden takia Hakaniemen sillan jälkeen. Tämän jälkeen loppumatkan Kauppatorille tämä kuljettaja joutuu etsimään itsensä takaisin kartalle ja on ajaa jo hetimiten raitiovaunun kanssa yhteen. Monien yritysten jälkeen hän löytää itsensä Snellmaninkadun ja Aleksanterinkadun risteykseen ja yrittää ajaa lyhintä tietä merenrantaan, mutta tosin yksisuuntaista tietä väärään suuntaan. Tämä tulee aiheuttamaan todellisen kaaoksen, kun Mersun paketti- ja kuorma-auto joutuvat pysähtymään keskelle tietä omalla ajokaistallaan, koska miehen kuljettama auto ajaa heitä päin. Mies saa autonsa pysähtymään ennen kuorma-auton keulaa ja yrittää peruuttaa pois kadulta. Samassa kun mies näkee peilistään poliisin hahmon, hän laittaa ykkös-vaihteen silmään ja ajaa jalkakäytävän kautta pakettiauton ohi ja jatkaen matkaansa kauppatorille jalkakäytävällä, ajaen päin punaisia valoja noudattavien autojonon. Näin koko valoristeys ohittui helposti ja katukivetyksien yli ajavalla miehellä oli enää yksi ongelma. Mihin saisi Corollansa parkkiin? Nyt miehen eteen avautui paikka täyden markkinahuminan keskeltä, tosin siihen päästyään hänen onnistui ajaa vielä pysäköintikieltomerkki nurin, sen jäädessä auton alle. Mies nousee autosta ja alkaa katsella olisiko paikalla jokin kieltomerkki tai pysäköintimaksu- automaatti, mutta koska niitä ei ihmismassan keskeltä näy, niin hän jättää autonsa siihen. Seuraavaksi mies katselee Presidentinlinnaa kohti ja kaivelee kolikoita taskustaan. Miehellä olisi hieman nälkä pitkän ajomatkan jälkeen, mutta hän päättää käyttää vähäiset varansa lähellä sijaitsevaan uuteen ravintolaan ja juoda yhden oluen. Miehen kävellessä viereisen kojun ohi hän nappaa vaistomaisesti yhden mansikan myyntikorista ja jatkaa matkaansa. Markkinakojun myyjä kumminkin tajuaa varkauden ja huutaa miehen perään. Mies ei kumminkaan pysähdy vaan lähtee juoksemaan karkuun huutavia myyjiä. Hieman Espaa pitkin pingottuaan mies uskoo olevansa jo pelastunut ja lähtee kävelemään kohti tuota ihmeellistä uutta ravintolaa, jollaista Suomessa ei ole ennen nähty. Ravintola Pikku-Venetsia perustettiin erään laivayhtiönjohtajan eläkerahastosta ja se näytti ihan täydeltä vierasvenesatamalta, joka olisi katettu. Tässä ravintolassa oli sisällä n. 400 neliön suuruinen ja metrin syvä uima-allas, jota ympäröi satamalaiturin kaltaiset tasot. Altaassa ui usean erinäköisen veneen aihioita, joista oli rakennettu isojen ryhmien istumapaikkoja. Suurin oli Titanicin pienoismalli, jossa pystyi myös istumaan pelastusveneessä kahden, vaikka illastaen. Laivojen (matkustaja-aluksien), veneiden, pienien gondolien ja laiturien väliin oli rakennettu erilaisia riippusiltoja kulkusilloiksi. Nämä oli tietenkin laitettu sen takia, että vaikka alukset oli ankkuroitu paikalleen, niin ne liikkuivat ylös-alas painotaakan mukaisesti. Tuon altaan veden vaihtokin oli ajateltu niin, että paikka oli rakennettu rantaan ja sen sisällä liikkui merestä pumpattu vesi, jota vaihdettiin säännöllisien pumppauksien avulla. Tuon ravintolan katto oli maalauksen ja valaistuksen avulla tehty näyttämään ilta-auringon ja tähtitaivaan yhdistelmältä. Jonotettuaan aikansa erään laiturin päälle rakennetulta baaritiskiltä mies sai itselleen vähäisistä varoistaan oluensa ja alkoi katsella itselleen istumapaikkaa. Ensimmäisen vapaan paikan luokse mies joutui kävelemään tovin ja matkalla mies törmäilee yhtenään muihin asiakkaisiin läikyttäen heidän päällensä oluestaan. Vaikeakulkuinen kävely johtui miehen huonosta tasapainosta ja ilmeisestä merisairaudesta, jonka hän oli aikanaan saanut käytyään ”sumujen saarilla” pienen kalastusaluksen kanssa. Ylittäessään yhtä siltaa miehen horjahdus saa aikaan yhden pelastusveneen kaatumisen ja siinä aterioinut pariskunta tippui kyydistä. Heidän osuessa veteen laukeaa altaan oma ”pelastusjärjestelmä”, joka tyhjentää altaan vedestä miltei välittömästi ja alukset ”pamahtavat karille”. Tämä aiheuttaa miehelle vielä pahemman horjahduksen ja hän tippuu köysien välistä altaaseen. Tätä tapahtumaa oli seurannut viereiseltä laiturilta eräs keski-ikäinen nainen matruusipukuisen seuralaisensa kanssa ja hän arvosteli tätä tapahtumaa nyt kovaäänisesti pöydästä miehelle: - Miksiköhän tuokin maakrapu on pitänyt tänne päästää ja vielä tuossa kunnossa? Sehän tämäkin aiheutti, koska tiputti nuo ruokailijat tuolta pelastusveneestä! Ei tuollaista kännikalaa pitäisi edes päästää veden ääreen! Hei äijä, pitääkö sulle heittää vielä pelastusrengaskin sinne tyhjään altaaseen!?! huusi nainen ja alkoi repiä takana ollutta patterikoristusta irti.
Mies kuulee tämän ja lähtee ryntäämään ylös päästyään kohti tuota naisen laituria. Päästyään laiturille tämä karvainen mies hyökkää naisen kaulaan kiinni ja painaa samalla naisen tuoleineen nurin. Naisen takaraivo kolahtaa pelastusrenkaaksi naamioituun patteriin ja siitä alkaa valua verta. Miehen saatua taas jonkin verran tasapainoa, alkaa hän repiä naista ylös ja tämän pää osuu pöytälevyyn. Miehen ollessa puoliksi naisen alaruumiin päällä, kuuluu repimisen jälkeen suuri poksahdus polvilumpiosta. Tässä välissä matruusi ja henkilökunta olivat saapuneet naisen hätiin ja estivät miehen lyöntiyritykset, mutta heidän poistaessa miehen otetta naisesta, tämän kaulaketju repesi ja helmet vierivät pitkin laituria. Lopulta mies saatiin ulos ja paikalle tulleen mustamaijan kyytiin.
Poliisilaitoksella miestä alkaa kuulustella hänet kiinniottanut vanhempi konstaapeli, joka yrittää saada mieheltä selitystä häntä vastaan nostettujen pahoinpitelyiden ja varkauden yritys- syyteisiin: - Ja siis kertokaahan nyt minulle miten ihan kaikki tapahtui? - No, ensiksi SAATANA! Mä tulen tänne Hesaan ja ajan samaista reittiä pitkin Sörkän rantatien kautta Kauppatorille, kuten aina ennenkin olen ajanut. Ensin joku pöllö oli parkkeerannut kuorma-autonsa ton Hakaniemen sillan jälkeen poikittain keskelle ajoväylää ja mä joudun ajamaan pois tutulta tieltä. Sitten tuossa Aleksanterin kadulla, vai mikä se ny oli, tulee kolme Miniä yksisuuntaista väärään suuntaan ja se ”landepaukkujen” sekoilu aiheuttaa sellaisen härdellin, että joku ratsupoliisi-Kingi joutuu tulemaan selvittämään tätä sotkua. Aikani seisottuani siinä sotkussa pääsin kumminkin pois, tosin pieniä oikoteitä käyttäen ja saan auton vapaaseen ja ilmaiseen ruutuun lähelle torin kojuja. Sitten kun nousen ylös autosta, niin joku SAATANAN niittikaulainen kalkkilaivan kapteeni juoksee ohi autostani myyjät kintereillä ja naarmuttaa siihen etupuskuriin loven tai jotain. Ainakin sillä oli todella kiire, koska oli ilmeisesti varastanut kokonaisen YHDEN mansikan!?! Vitun idiootti! Olisiko kannattanut ottaa sen verran rahaa mukaansa, kun tulee Hesaan asti, että olisi ollut varaa ostaa litran, kun se olisi maksanut vaivaisen vitosen!?! No, sitten jonkin ajan päästä pääsin sinne Ravintola Pikku-Venetsiaan ja saan tilattua yhden oluen, niin eikö tuossa täpötäynnä olevassa kuppilassa ole muka antaa 500€:sta takasin. Kysynpähän vaan? No, se kumminkin hoitu sitten vähän ajan päästä, mutta kun yritin päästä viereiseen pöytään, joka oli vapaa, niin eikö siinä vastaan tule jokin pallomaha, joka läikyttää puolet mun kaljasta päälleni. PERKELE! Eikä se paskiainen ostanut mulle edes uutta tuoppia, vaikka vei mun vapaan pöydänkin. Pitääkö tuollainen juoppokin laskea vesille? Vittu, sitten kun olin etsinyt uutta vapaata pöytää ja näin sellaisen yhden Aku ja Iines Ankan näköisen pöytäseurueen vierestä. Matkalla tuohon pöytään, joku idiootti siitä pelastusveneestä pudottaa haarukkansa ja yrittää kurkottaa sitä kiinni laidan yli. No, tietenkin se vene kippaa ja samalla sen joku uloke tai nostokoukku osuu minuun, SAATANA, ja mäkin kaadun siltä sillalta alas. PERKELE, ETTÄ SATTU! Sillä eihän siellä altaassa enää mitään vettä ollut!!! Sitten kun pääsin ylös näin sen laituripöydän olevan vielä vapaa, niin lähdin menemään sitä kohti…. (mies vähitellen hiljenee ja vakavoituu) - Niin, ja mitä sen jälkeen oikein tapahtui? kysyi vanhempi konstaapeli mielenkiintoisen arvostelevasti. - No, tuota, siinä kun lähdin sinne kiipeämään sen laiturin päälle, kompastuin sen reunanaruihin ja lensin sen keski-ikäisen naisen päälle, jolla oli se oma pelastusrengaskin mukana. Samalla taisin mennä kyynärpää edellä siihen pöytään ja kaaduin sen naisen päälle. Siinä samassa hän kaiketi löi sen päänsä siihen patteriin ja kun yritin ystävällisesti nostaa häntä ylös, niin sen pää osui siihen pöydän kulmaankin. Siitä kuului ainakin aika iso pamahdus, jonka takia mä kaaduin niiden avuksi tulleiden herrasmiesten kanssa takaisin laturin pintaan vai oliko joku heittänyt laiturille jotain simpukanhelmiä? Se merimies taisi siinä vaiheessa saada sen aivotärähdyksen. Lopulta minut heitettiin kuitenkin ulos odottelemaan teitä ja pois sen huutavan naisen luota, vaikka mähän olin vain menossa siltä matruusilta kysymään, että onko tuo pelastusrengas aito vai ei!? Sen takia mä en vieläkään ymmärrä, miksi olen täällä ja mitä väärää olen tehnyt? vastasi karvainen mies nolona ja hiljaisena. - No, ei tässä ainakaan silminnäkijöiden mukaan ihan noin käynyt, vastasi kuulustelija, kun hänen nuorempi konstaapeliparinsa tuli ovesta sisään ja keskeytti heidät: - Olikohan tämä muuten sen saman Toyota Corollan omistaja/kuljettaja, joka aiheutti noin tunti sitten liikenneruuhkan Aleksanterinkadulla ja häipyi jalkakäytävää pitkin Koistiselta? Se auto löytyi hylättynä myöhemmin keskeltä Kauppatoria sakkopaikalta ja sitten sen kuljettaja kuulemma vielä varasti yhdeltä torimyyjältä kourallisen mansikoita. Sen tuntomerkkeihin kuului niitti-kaulainen nahkatakki päällä oleva tosi karvainen mies… - HETKINEN! Mikäs olikaan tämän teidän auton rekisterinumero, joka seisoo siellä ”ilmaisella ja vapaalla” paikalla Kauppatorilla? keskeytti vanhempi konstaapeli esittäen kysymyksensä niittipantaansa vaivihkaa irrottelevalta mieheltä. - Öö, tota Ree-2 eli Ree-two, eheh, Reetu, tajusitkos? vastasi mies ja yritti olla nokkela. - Ettei vaan olisi REE-200 joka kuuluu vuoden -83 Toyota Corollalle, joka seisoi hylättynä heti siinä Presidentinlinnan portin edessä? kysyi nuorempi konstaapeli ja katsoi tiukasti miestä. - Ei se ole kuin Reetu ja sitä on aina ajettu huolella ja pidetty rakkaudella, kuten ulkokuoresta voi päätellä. Sitä paitsi se mun Kauppatorin ilmainen parkki on aina ollut mulle varattu, kun olen ollut yhteydessä ukkiini intistä lähtien kirjeitse. Onhan se Ukki sentään Suomen Puolustusvoimien ylin johtaja, enkä nyt puhu puolustusministeristä. Olenhan minä sentään Pekka Antero Mahtisaari, sanoi mies ylpeänä. - Siis, väitättekö nyt olevanne Nobelin rauhanpalkinnon juuri voittanut Presidentti Martti Ahtisaaren pojanpoika, vai? kysyi vanhempi konstaapeli. - Tietenkin olen ja mullahan on jo monen vuoden kokemus tuon päävartion komentamisestakin, kun olen sillä ollut odottelemassa Ukin linnaan pääsyä ja samalla olen päässyt niitä alokkaita… - Mutta eihän Presidentti Ahtisaarella ole sen nimistä sukulaista, eikä se ole ollut moneen vuoteen edes virassakaan, keskeytti nuorempi konstaapeli. - Ai, no ilmankos en ole koskaan päässyt linnan pihallekaan asti, kun minut on saatettu päävartioon odottelemaan Ukin kutsua linnaan …. Mutta, mitähän linnaa se mummi oikein tarkoitti, kun sanoi aikanaan, että Ukki pääsi monen vuoden ajaksi ihan linnanherran virkaan? Kyllä ainakin posti on aina vienyt kirjeet perille, vaikka on kirjoittanut pelkästään kuoreen Mahtisaari ja Linna…., kysyi mies hölmistyneenä. - Jaahas, että tällainen tapaus. No, eiköhän kumminkin palata takaisin niihin pahoinpitely ja varkaus yrityksiin, vastasivat konstaapelit ja jatkoivat kuulusteluja
Siihen erittäin krapulainen ja tosi hikinen Putoamispeikko heräsi sängystään joskus iltapäivällä ja asteli lähimmän pullon luokse. Sen todettua tyhjäksi Peikko alkoi miettiä todenteolla tuota äskeistä unta ja sen tapahtumia. - Pitäisiköhän alkaa todellakin miettiä tämän dokaamisen vähentämistä, koska minun nimiset karvaiset miehet alkavat jo hyppiä mun liskojen öissäkin…
|
|
|
|
a-wiik
Poissa
Suosikkijoukkue: TamU, Ilves, El Diego
|
 |
Vastaus #126 : 06.01.2009 klo 21:59:58 |
|
Tämä alkaa etääntyä jalkapallosta vähän turhankin kauas... 
|
|
|
|
ATenomi
Poissa
Suosikkijoukkue: QPR+CP+KTP
|
 |
Vastaus #127 : 17.03.2009 klo 22:48:38 |
|
Jokohan tännekin alkaisi tulla uusia tarinoita tämän kauden esiasetteluista?
|
|
|
|
a-wiik
Poissa
Suosikkijoukkue: TamU, Ilves, El Diego
|
 |
Vastaus #128 : 04.04.2009 klo 10:47:10 |
|
Keski-ikäinen mies istuskeli ravintolan kabinetissa. Tummat hiukset oli laitettu geelillä pystyyn. Puvun takin alta paistoi valkoinen kauluspaita, jonka pari ylintä nappia oli rennosti auki. Miehen otteista näki, että hän oli tottunut saamaan mitä haluaa. Jokin hänen olemuksessaan huusi menestyjää. Ja olihan mies menestynyt. Hän oli sitä sarjaa liikemiehiä, jotka menestyivät ennemminkin säälimättömyydellään kuin millään erityisellä lahjakkuudella. Mutta miljoonat pankissa eivät kyselleet miten ne olivat sinne tulleet.
Nyt mies oli kuitenkin päättänyt avata uuden lehden elämässään. Toki liiketoiminta oli olemassa, mutta ennemminkin se pyöri omillaan ja haaste oli alkanut tuntua vähäiseltä tälle kunnianhimoiselle miehelle. Useinkin olivat nuoruuden ja lapsuuden kauniit muistot palailleet mieleen. Kampin keskuksen kattohuoneisto tuntui kalsalta, eikä pakokaasunhaju vetänyt vertoja vanhalle kunnon paperitehtaan tuoksulle. Siitä se ajatus oli lähtenyt, ja tilaisuuden tullen tämä mies, joka ei ollut tottunut odottelemaan, oli tehnyt liikkeensä. Niin kuin usein käy vieraisiin kuvioihin tulevalle ihmiselle, joka uskoo osaavansa kaiken, oli tämäkin mies jo ehtinyt tehdä virheitä. Hän ei pitänyt niiden myöntämisestä. Vitustako sen saattoi tietää, että englantilainen superjunnu, jota suositeltiin, olikin jo vuosia surffaillut ties millä tasoilla. Muidenkin hankintojen piti olla kovia kavereita, mutta toisin kuin ravintolabisneksessä, ei näissä hommissa näemmä pelkkä nimi selässä vedä yleisöä katsomoon.
Muutenkin täytyi olla pettynyt. Mies oli muistellut, että paperitehtaan varjossa maanneen kaupungin jalkapallojoukkue oli ykkösjuttu ja kaikkien huulilla. Tuskin olisi vaikea tehdä rahaa sellaisella ilmiöllä. Mutta kuinka kävikään: katsomossa nyrpisteli kourallinen keski-ikäisiä, tehtaalta ilmaisliput saaneita duunareita, joille jokavuotinen mitalikamppailu ei kelvannut. Paskaa satoi niskaan, kun järjesti yli-ikäisen ryssäprimadonnan pois kaupungista. Sitäkin melkein piti anteeksi pyydellä, hyi helvetti. Ja pelaajien parhaimmisto kitisi, kun palkat eivät olleet samalla tasolla niiden huonojen pikavärväysten kanssa.
Uuteen kauteen mies olikin valmistautunut uusin keinoin. Nyt lähdettäisiin ruohonjuuritasolta ja pantaisiin homma kuntoon. Nettisivut, ulkoasun uusiminen, hieno avaustapahtuma, pari ravintolaa kaupungin keskustasta käyttöön... Eiköhän se siitä. Yksi häiritsevä tekijä kuitenkin oli. Hentoääninen, vaalea, viiksekäs kaveri pyöri perskärpäsenä ympärillä. Mies ei ollut ihan varma mikä tuon kaverin rooli oli, mutta kun johtokunnassa oli ottanut puheeksi sen poispotkimisen, oli hiljaisuus ollut vähän samantapainen, kuin siinä venäläiskuviossa. Niinpä hän oli sitten päätellyt, että jääköön. Tuossa se nytkin istui vastapäätä pöydässä ja taas sillä oli jotain kitistävää. Hän kohotti katseensa vastentahtoisesti. Uusia pelaajia, hyökääjää kuulemma tarvittaisiin. Niin kuin tässä nyt ei olisi tärkeämpääkin.
Mies käänsi katseensa takaisin pöytään ja jatkoi VIP-osaston ruokalistan hiomista. Katkarapuleipiä, niitä ne suuressa maailmassakin tarjoilee. Ja sitten se avajaistilaisuus. Mitäs hyviä bändejä sitä olikaan? Neon 2, onkohan se vielä olemassa? Ja Ressu Redford vois tulla kanssa. Hienoa kun ei enää tarvi miellyttää tylsää hesalaissnobijoukkoa. Täällä Koskissa sentään ymmärretään kunnon musiikin päälle. Oikein mieltä lämmitti, kun ajatteli miten sitä pian olisi oman seuran kauden avaustapahtumassa omalla VIP-osastolla joraamassa suosikkimusan tahtiin kavereiden kanssa. Ja hitto että näyttäisi hyvältä, kun uudet indonesialaisen hikipajan pusaamat fanitavarat olisivat esillä.
Voisikohan niitä pelaajia muuten hommata vuokratyöläisiksi? Sillä se oli ravintolabisneskin hyvin mennyt, kun ei tarvinnut paljon työvoimasta maksaa. Eikä olis tarvinnut kaiken maailman Sambojen sopimuksia purkaa, kun olis vaan jättänyt duunit tilaamatta.
Pohdiskelun keskeytti tarjoilija, joka saapui tuomaan tilauksia. Melko jättimäisen kokoinen körmy näkyi olevankin. Kokeneen ammattilaisen silmin mies katsoi tarjoilijaa ja totesi, että tuollaisesta pitää hankkiutua eroon. Nätit tytöt vetää kansaa paremmin ravintolaan. Ja voihan niissä olla ravintolan omistajallekin jotain luontaisetuja... Tarjoilija laski hopeisella kuvulla peitetyn tarjottimen pöydälle ja nosti kuvun. Tilatun viiriäisen sijaan sen alta paljastuikin lenkkimakkara.
Mies käännähti tarjoilijaa kohti. "Mitä vittua tämä nyt on? Tiedätkö sä kuka mä olen? Kenkää tulee saatana!" hän ärjähti. Mutta tarjoilijapa ei näyttänyt hätkähtävän. "Kuules Sedu, tää tässä on samanmoista paskaa koreissa kuorissa kun sun Hakas tällä hetkellä. Pyörittele sä vaan niitä fanitavarabisneksiä ja avajaisbileitä ja jätä Joelille pelaajahankinnat. Me tehdään vielä tuttavuutta tarkemminkin tällä kaudella. Mun nimi on Peikko, Putoamispeikko, ja mulla on huone Koskikarassa. Lasku tulee sun postiis." "Mitä helvettiä--" aloitti Seduksi kutsuttu mies, mutta sen viiksekkään pikkumiehen nopea kiskaisu hihasta vaiensi hänet. "Ai jaa, Okakin siinä. Sun kanssa me ei paljon ollakaan tapailtu. Usko pois, että mä oon hauskaa seuraa. Heitettiinkin tuossa Vallun kanssa pieni Kallion kierros ja kuulin aika paljon mielenkiintoisia juttuja susta ja siitä, miten niitä nuoria poikia täällä kehitetään liigatasolle. Sulla on vissiin uusia söpöjä pojuja täällä, kun Seppo tässä haluaa silmänruokaa kentälle? MUA-HA-HA-HAA!" Jättimäinen tarjoilija purskahti nauruun. "Panepa Sedu pari paikkaa VIP-looshista varaukseen, meikäläisen perseelle ei yksi tuoli piisaa. Ja katokin, että on tarjoilut kohillaan!" Tarjoilija kääntyi pois ja suuntasi naurua tyrskähdellen ulos kabinetista.
Ehkä tästä ei sittenkään tulisi sellaista menestystarinaa kuin ravintolabisneksestä...
|
|
|
|
ATenomi
Poissa
Suosikkijoukkue: QPR+CP+KTP
|
 |
Vastaus #129 : 08.04.2009 klo 17:18:15 |
|
( Samaan aikaan Espoossa Banan sängyssä) - Aah, että onkin taas ihan aamu herätä täältä untuvapeiton alta. Hoh-hoh-hoijaa! Mitähän sitä taas tänä keväänä tekisi? Pitäisi varmaan alkaa käymään läpi tuota ihailijapostia, että tietäisi kenen tykö voisi aina pelipäivinä lähteä virailulle, tosin vain pikaisesti, koska kyllähän mä täällä Banaseni kainalossa viihdyn kaikkein parhaiten. Banaa! Tuotko kulta mulle taas Kamommilla-teetä tänne sänkyyn kiitos!?, heräili Eurokiima-keiju keväisenä aamuna. - Mrr! Joo.... Kulta!... Ihan heti, kulta!...( murinaa, mutinaa ja kolinaa alkoi kuulua keittiöstä) - Ai, tulee kohta? No, kiitti kulta! Ketkähän tänä vuonna alkavat lähestymään minua kirjeitse? Mistäs täältä löytyykään? - Klubi! No, tottakai. pitihän se arvata. Eihän ne mitään saa aikaan, kun K€k€kin on jo poissa... - Haka!? Eikös Sedu saakaan ilman minua mitään aikaan sinne avajaisten VIP-tilaisuuteen? Ai se onkin nykyään peikon valtakuntaa... - Mypa??? Siis, mitähän ne ny luulee olevansa? Meinaako se Daavid voittaa muka Goljatin tänä kesänä? - FC KooTeePee  ( pitkä hiljaisuus) Ai tää olikin viime vuoden kirje. HUH! Ai, sekin oli tarkoitettu Divarinorsulle...heheheheh!... mitähän se postikin taas sekoilee?....( naurua) Missähän Auge muuten on nykyään? Vois mennä vaikka vähän silittämään sen siiliä...hihih... - TPS!? Mitäs, mitäs? Mitäs täällä on tapahtunut? Katos, katos, Paljon Puhuva Pellavapääkin on tullut takaisin kotosuomeen!? No, eipähän senkään tarvinnut tulla sinne Aurajoen rannalle "ihan maitojunalla takas", koska sai suoraan noin hyvän pestin proffan jälkeen! Taitaa silti olla jonkinlainen "suvun musta-lammas", koska ovat keritseet sen päänkin noinkin hienoksi! ( pitkään naurua mahakippurassa!) Eipä olisi.... hihihihih... ihan heti tunnistanut samaksi!...."Gummalt puolt joggee sääki oot?"....hihihhihihi!... - Mitä!? Honka??? ...Aijaa Bana, kultamussukka! sähän olet lähettänyt mulle ihan oman "langenneena LOVEEN" - kirjeenkin! Ah, ai kun sä ootkin ihana kulta!....Kulta! Joko sä tuot sitä teetä, kulta? - Mrr...Joo, tuon ihan juuri hani! ... mrrr!...( mutisee itsekseen: Saatana, että tuon kanssa oleminen onkin rankkaa puuhaa! Sänky on natissut tasaiseen tahtiin jo monta kuukautta ja silti se vaatii kokoajan vaan lisää!? Hitto, ei mun eskari ihan mitä tahansa kestä, vaikka se vielä viime vuonna ihan kivaa vaihtelua olikin! Nyt, kun vaimo ja lapsetkin lähtivät muihin maisemiin, niin mä en kyllä saa ikinä rauhaa, kuin ainoastaan poikien harkoissa, Sepon kanssa kävelyllä ja äiti muorin vierailun aikana! Täytyy kohta sanoa, että alkaa pikku hiljaa vituttaa tää homma! Täytyy toivoa, että toi Sepon kirje edes vähän "viilentäisi" välejä!), murisi pörhöttynyt pellavatukkainen mies keittiössä ja valmistautui tulevaan tuli kasteesseensa. - SIIS, MITÄ V*TTUA TÄMÄ OIKEIN TARKOITTAA BANA!?! S**TANAN HARJUNPÄÄ!!! MISSÄS SÄ OIKEIN OLET BANA?!? SIIS MUKA MUN OLIS "AIKA LENTÄÄ PESÄSTÄ JO ULOS"!?! BANAA! TULES TÄNNE!! MULLA ON SULLE VÄHÄN KYSYTTYVÄÄ!!! TULES SIELTÄ PIILOSTAS JO POIS, NIIN PÄÄSEN VETÄÄ SUSTA NE LOPUTKIN "PALLOT" TAI SIIS "KASSIT" IRTI...( Seuraavat tilanteet ovat taas poistettu perheen pienempien takia, ettei heille välittyisi liian rankaa kuvaa tapahtuneesta sanasodasta ja Suomen ensimmäisestä Tsunamista!)
|
|
|
|
Arpin Lusène
Poissa
|
 |
Vastaus #130 : 27.08.2009 klo 15:07:20 |
|
Putoamispeikkoa vitutti. Se järsi kylmettynyttä pizzankannikkaa ja ryysti lämpimää lapparia soluasuntonsa sängyllä. "Saatanan Kiistala ja sen asunto- ja ateriaedut. Olisihan se pitänyt taas tietää, ettei se kitupiikki mitään poronkäristystä ja vodkaa tarjoile", Peikko tuumi. Peikon kausi oli ollut kiireinen, aivan liian kiireinen. Aluksi se oli hengannut Vaasassa, jossa olikin ollut ihan nastaa ja sexy footballin ryydittämiä tappioita, valitettavasti vain lähtökin oli ollut nopea. Seuraavaksi vuorossa oli ollut Kuopio, jossa Kaitsu oli jatkanut Kärden linjoilla, mutta ei sekään kestänyt. Sen jälkeen Peikko olikin joutunut sukkuloimaan Jyväskylän, Kuopion ja Rovaniemen välillä, kerran jo asettuen pysyvästi Rovaniemelle, vaan Kiistala oli jälleen kerran osoittanut oveluutensa protestin muodossa.
Nyt Peikko miettikin seuraavaa siirtoaan. Jyväskylään se ei halunnut, Vesalainen oli ihan saatanan tylsää seuraa, eikä se edes dokannut. Ja Priha aina jollain ilveellä voitti paskalla joukkueellaan ihan hyviäkin nippuja. Kuopiokin näytti poissuljetulta vaihtoehdolta, vaikka tyhmät savolaiseukot ja voissa paistetut muikut vähän houkuttelivatkin. Peikkoa alkoi masentamaan. "Pitäisiköhän lyödä hanskat tiskiin ja jättää nämä hommat nuoremmille?", se ajatteli. Sitten alkoi krapulakalja vaikuttamaan ja Peikon päässä heräsi ajatus. Se kaivoi kännykänsä esiin, etsi puhelinluettelosta tutun numeron ja painoi vihreää luuria. Muutaman tuuttauksen jälkeen kuului vastaus: "Esse" "Mitähän vittua, eikö siellä olekaan enää se blondi hyppyritukka duunissa, joka ei osaa puhua kuin salibandysta ja puutarhanhoidosta?", Peikko hämmästeli mielessään, mutta jatkoi nopeasti puhelua ja vastasi: "No men hej Esse, hur mår du?" "Jag mår bra, men vem är där?" "Hmm. Det här är en gammal vän. Just det, en gammal vän. Hehehe. Mutta lopetetaanpa tämä paskanjauhanta heti alkuunsa ja käydään asiaan. Tilaa pitopalvelusta rapuja ja akvaviittia. Niin ja Korv Göranin kebabia. Ja paras hotellihuone mitä teidän kapisesta tuppukylästä löytyy. Meikäläinen on nimittäin tulossa kylään." "Minä en nyt ymmärtää, kuka siellä oikein soittaa?" "Voi nyt jumalauta teidän uusien nöösipoikien kanssa. Eikö teille mitään ole perehdytyksessä opittu? Soita kuule vaikka Kuusiston Timpalle ja sano sille, että Putoamispeikko tulee nyt käymään ja tarjoilun on parasta pelata. Moro." Peikko sulki luurin, avasi uuden oluen ja hykerteli mielessään. "Kyllä meikäläinen vielä jotain näköjään osaa", se ajatteli.
Samaan aikaan Jaron toimistolla kalmankalpea mies sulki puhelimen. "Vem var det Esse?", kysyi ääni huoneen toiselta puolelta. "Det var nån Putoamispeikko", Esse vastasi ja painui kiireesti varastoon etsimään punaista lankapuhelinta...
|
|
|
|
Andreas
Poissa
Suosikkijoukkue: FF Jaro, BVB09 ja Chelsea FC
|
 |
Vastaus #131 : 27.08.2009 klo 16:50:36 |
|
|
|
|
|
Harri Kehari
Poissa
|
 |
Vastaus #132 : 27.08.2009 klo 20:27:02 |
|
Ai saatana, Jaron kohdalla joutui ulvomaan oikein ääneen!
|
|
|
|
Lounasseuralainen
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Lahti
|
 |
Vastaus #133 : 26.09.2009 klo 18:09:55 |
|
JALKAPALLOILU
VPS sysi JJK:ta putoamispeikon kouriin
26.9.2009 18:03
STT  Kukas se on STT:llä töissä?
|
|
|
|
Dial Square FC
Poissa
|
 |
Vastaus #134 : 26.09.2009 klo 19:52:33 |
|
Putoamispeikkoa vitutti. Se järsi kylmettynyttä pizzankannikkaa ja ryysti lämpimää lapparia soluasuntonsa sängyllä. "Saatanan Kiistala ja sen asunto- ja ateriaedut. Olisihan se pitänyt taas tietää, ettei se kitupiikki mitään poronkäristystä ja vodkaa tarjoile", Peikko tuumi. Peikon kausi oli ollut kiireinen, aivan liian kiireinen. Aluksi se oli hengannut Vaasassa, jossa olikin ollut ihan nastaa ja sexy footballin ryydittämiä tappioita, valitettavasti vain lähtökin oli ollut nopea. Seuraavaksi vuorossa oli ollut Kuopio, jossa Kaitsu oli jatkanut Kärden linjoilla, mutta ei sekään kestänyt. Sen jälkeen Peikko olikin joutunut sukkuloimaan Jyväskylän, Kuopion ja Rovaniemen välillä, kerran jo asettuen pysyvästi Rovaniemelle, vaan Kiistala oli jälleen kerran osoittanut oveluutensa protestin muodossa.
Nyt Peikko miettikin seuraavaa siirtoaan. Jyväskylään se ei halunnut, Vesalainen oli ihan saatanan tylsää seuraa, eikä se edes dokannut. Ja Priha aina jollain ilveellä voitti paskalla joukkueellaan ihan hyviäkin nippuja. Kuopiokin näytti poissuljetulta vaihtoehdolta, vaikka tyhmät savolaiseukot ja voissa paistetut muikut vähän houkuttelivatkin. Peikkoa alkoi masentamaan. "Pitäisiköhän lyödä hanskat tiskiin ja jättää nämä hommat nuoremmille?", se ajatteli. Sitten alkoi krapulakalja vaikuttamaan ja Peikon päässä heräsi ajatus. Se kaivoi kännykänsä esiin, etsi puhelinluettelosta tutun numeron ja painoi vihreää luuria. Muutaman tuuttauksen jälkeen kuului vastaus: "Esse" "Mitähän vittua, eikö siellä olekaan enää se blondi hyppyritukka duunissa, joka ei osaa puhua kuin salibandysta ja puutarhanhoidosta?", Peikko hämmästeli mielessään, mutta jatkoi nopeasti puhelua ja vastasi: "No men hej Esse, hur mår du?" "Jag mår bra, men vem är där?" "Hmm. Det här är en gammal vän. Just det, en gammal vän. Hehehe. Mutta lopetetaanpa tämä paskanjauhanta heti alkuunsa ja käydään asiaan. Tilaa pitopalvelusta rapuja ja akvaviittia. Niin ja Korv Göranin kebabia. Ja paras hotellihuone mitä teidän kapisesta tuppukylästä löytyy. Meikäläinen on nimittäin tulossa kylään." "Minä en nyt ymmärtää, kuka siellä oikein soittaa?" "Voi nyt jumalauta teidän uusien nöösipoikien kanssa. Eikö teille mitään ole perehdytyksessä opittu? Soita kuule vaikka Kuusiston Timpalle ja sano sille, että Putoamispeikko tulee nyt käymään ja tarjoilun on parasta pelata. Moro." Peikko sulki luurin, avasi uuden oluen ja hykerteli mielessään. "Kyllä meikäläinen vielä jotain näköjään osaa", se ajatteli.
Samaan aikaan Jaron toimistolla kalmankalpea mies sulki puhelimen. "Vem var det Esse?", kysyi ääni huoneen toiselta puolelta. "Det var nån Putoamispeikko", Esse vastasi ja painui kiireesti varastoon etsimään punaista lankapuhelinta...
Loistavaa 
|
|
|
|
Mestori
Poissa
Suosikkijoukkue: HJK Helsinki
|
 |
Vastaus #135 : 27.09.2009 klo 09:53:03 |
|
Vähän kyllä nauratti tänään aamulla tuo VPS sysi JJK:ta putoamispeikon kouriin -otsikko Hesarin sivuilla 
|
|
|
|
a-wiik
Poissa
Suosikkijoukkue: TamU, Ilves, El Diego
|
 |
Vastaus #136 : 07.10.2009 klo 22:05:59 |
|
Syysmyrsky kolisutti putkikatsomoa sateisessa Espoossa. Kentällä joukko miehiä juoksi pallon perässä kurjasta säästä huolimatta. Koko puuhaa johti pehmeällä äänellä käskyjä antava suklaasilmäinen mies, jonka pitkät hiukset vesi oli kastellut ja liimannut pitkin päälakea ja hartioita. Ulkoa päin ei välttämättä olisi uskonut, että tämä mies oli ehkä koko maan arvostetuin auktoriteetti omassa työssään. Eihän hän koskaan ollut mitään todella saavuttanut, mutta lähellä oli jo ollut monta kertaa, ja niin oli nytkin. Hetkeä myöhemmin sama mies marssi suihkumärin hiuksin työnsä arjen toiseen puoleen, toimistolle. Ensin olisi ohjelmassa palaveri toimitusjohtajan kanssa, sen jälkeen tiukkaa suunnittelutyötä koneen ääressä. Tuttavallisesti mies väläytti hymynsä TJ:lle. Vaihdettiin rystystervehdykset. "Mitäs Bana, hyvä treeni oli?" kysäisi TJ ohimennen. "Ihan jees, ihan jees. Pojilla on motivaatio kohdillaan, kun on vielä kaikki voitettavana." Mies sipaisi ohimennen pienen ötökän hartialtaan. "Näitä perkeleitä on taas alkanut loppukaudesta näkyä." TJ länttäsi jalkansa raskaasti ötökän päälle "Eiköhän noistakin päästä, kun uus stadion valmistuu. Kuulitko jo, että tehdään muuten hotellikin samalla kertaa, kun kerran rakentamaan ruvetaan? 90 milliä maksaa, mutta kyllä sille rahoitus löytyy." Mies oli kuullut näitä juttuja ennenkin. Stadionia oli rakennettu jo kolmatta vuotta ja aina vain oli rahoituksen löytäminen nurkan takana, ja putkikatsomo se vain jatkoi kolinaansa. "Mitä hemmetin otuksia nää oikein edes on ja miks ne palaa aina syksyllä?" Miehet olivat ehtineet käydä saapunutta postia läpi puhelleessaan. Nyt TJ:n ilme kirkastuikin. "No sopivasti kun kysyit, mä lähetin yhden Helsingin yliopistoon tutkittavaks. Näkyy tulleen vastaus." Kirjeveitsi välähti, kuori aukesi ja TJ veti lukulasit nenälleen. "Jaaha jaaha... Näkyy olevan tämmönen kun Otros Otros, espänjästä alkuaan. Mistäs hemmetistä niitä tänne on tullu?" "Se oli varmaan se Atleticon porukka, joka kävi kouluttamassa sillon kun noustiin. Madridin seudulta." "No joo, tunnetuin esiintymispaikka näkyykin olevan Madridissa ja vielä Atleticon toimitiloissa. Siellä on kuulemma tapeltu näitä vastaan pitkän aikaa", luki TJ eteenpäin saamastaan raportista. "On sillä suomalainenkin nimi, näkyy olevan ynnämuutiainen." "Aina loppukaudesta ne saatanat syö mun pelisuunnitelmat ja valvottaa öisinkin niin, että hyvä kun peleihin pystyy keskittymään", huokaisi mies. TJ kyllä tiesi asian, eikä siksi syyttänytkään miestä viime aikoina sormien välistä lipsahdelleista pokaaleista. Olihan ihan hyviä sijoituksia tullut, vaikka olihan ne silti niitä "ynnämuita". TJ käänsi katseensa, ja napsautti sormellaan pois seuraavan viikon treeniohjelman printtejä popsivan ötökän. Ehkä sitten uudella stadionilla ilman tätä vitsausta... Edit: Ja jos tällä ei hoideta mestaruutta Espooseen niin ei sitten millään 
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.10.2009 klo 22:07:10 kirjoittanut a-wiik »
|
|
|
|
|
ATenomi
Poissa
Suosikkijoukkue: QPR+CP+KTP
|
 |
Vastaus #137 : 12.02.2010 klo 22:34:04 |
|
Onko tähän tulossa päivityksiä kevään korvilla vai pitääkö taas itse "kehittää jotain sanottavaa"? 
|
|
|
|
soininjo
Poissa
Suosikkijoukkue: VPS, FCB ja Kustaa II Adolfin valtava poni
|
 |
Vastaus #138 : 09.03.2010 klo 11:05:47 |
|
Sevillalaisessa hotellihuoneessa kaikui voimakkaana kuorsauksen ääni, kunnes se loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Vanha ystävämme putoamispeikko oli herännyt talviuniltaan, jos niitä pari tuntia kestäneitä nokosia talviuniksi voi edes kutsua. "Ei perkele, tämä dokaaminen serkkupojan luona vei kokonaan ajantajun", mutisi peikko. "Koto-Suomessahan pelataan jo sitä höntsäcuppia, kai tässä pitää töihinkin ruveta", jatkui mutina höystettynä räkäisellä naurulla. "Eikö täälä saa enää edes nukkua", kuului hento ääni peikon vasemmalta puolelta. "Hiljaa poika, jos sua vielä joskus kiinnostaa pelata edes Veikkausliigassa, niin en perkele suna valittaisi koko ajan", peikko karjaisi ärtyneenä. "Kipaseppas hotellin baariin hakemaan mulle pari loiventavaa, tämä jätkä suuntaa nyt Suomeen", peikko jatkoi. Nuoren pojan ilme kirkastui ja hymy valtasi kasvot, joko vihdoin koko talven kestänyt piina olisi päättymässä. Kesällä hän oli menettänyt eurokiimakeijun ja vain paria kuukautta myöhemmin tämä vanha likainen köriläs oli pamahtanut Sevillan harjoituskeskukseen vanhan viinan hajuisena. Siitä lähtien ei peliaikaa pahemmin ollut tippunut, ainoa ohje oli pitää peikko poissa joukkueen läheisyydestä. Ei ollut pahemmin ollut pojalla asiaa edes penkille, tuo köriläs kun seurasi häntä kuin auktoriteetin puute Muurisen Anttia.
Pari tuntia ja melko monta paukkua myöhemmin poika vihdoin pääsi eroon köriläästä. Peikon viimeiset sanat ennen taksiin nousua kaikuivat kuitenkin nuoren kotkalaispojan korvissa: "Muistakkin sitten olla ihmisiksi, serkkupojalla piisaa toistaiseksi hommia tuola pääsarjan puolella, kun joku ylimielinen katalaani oli alkanut vittuilemaan. Kyllä sillä kuitenkin sullekkin aikaa löytyy, jos mä niin sanon. Adiooos amiigo, haista la vista". Vaikka poika oli vielä nuori, hän tiesi, että tuo köriläs on jalkapallomaailman pelätyin hahmo, tai oikeastaan koko niiden suku on pahin vitsaus, minkä jalkapalloilija voi kuvitella. Toisaalta jos peikon miellyttäminen onnistuu, voi saada myöhemmin vieraakseen itsensä eurokiimakeijun. Puki oli nyt nähnyt molemmat, aika näyttäisi kumpi vierailee hänen luonaan jatkossa.
Samaan aikaan Helsinki-Vantaalle suuntaavassa lentokoneessa
"Kappas perkele, tossahan sanotaan selvästi, että puhelut on nykyään lentokoneessa sallittuja, taidampa alkaa ettimään itelleni residenssiä hyvissä ajoin", ajatteli Peikko mielessään ja alkoi kaivamaan puhelinta taskustaan.
*tuut* *tuut* *tuut* - Huttunen - Oka, vanha kaveri, kuis menee? - Mitä sä mulle soittelet, ei mun enää pitäsi olla sun listoillas. - Hei, Oka hei, mitä sä heti alat syytteleen, en mä sillä sulle soittanut. Meni toi talvi dokatessa Espanjanmaalla, niin on vähän hukassa toi Suomen meininki. Ajattelin kato soitella vanhalle kaverille ja kysellä, että missä mua tarvittais. - Mä en ala sun kanssas nyt pelaamaan tätä peliä. - Oka, et sä voi kaikkien meidän yhteisten hetkien jälkeen tehä tätä mulle. Kato ekkö sä muista kuka soitteli sitä kiimakeijua teilleppäin kylään sillon ennen Liverpoolin peliäki. - Taisit kyllä soittaa sillon scouser-keijulle, eihän sielä katsomossakaa ollu juuri muuta ku punasta väriä. - No vähä vittuilin, saitte kuitenki hei hyvät rahat sillon katsojilta pois. - Mä en nyt hei peikko ala tähän, uskoisit vain kerrasta. - Oka helvetti nyt sä kerrot mulle missä mua tarvitaan tai takaan sen, että sun on turha haaveilla työskenteleväs kauaa maajoukkueen kanssa. Kato kai sä tiät, että mulla on tuttuja tolla kv-puolellakin. - No okei, okei, tämän kerran. Mut sovitaan sitten, että jätät mut rauhaan. - Älä Oka perkele ala mulle *painokelvotonta materiaalia* kyllä sä vanhana kettuna tiät, että mut kannattaa pitää tyytyväisenä. - No älä nyt hyvä mies hikeenny, Lahti ja Haka on alottanu liiga cupin päin vittua, mutta toisaalta se ny on vain liiga cuppia. - Vai että on sun rakas vanha paskaseuras alottanu taas kerran päin helvettiä. *räkäistä naurua* - No kyllä sä tiedät, mitä mä siitä tiimistä nykyään ajattelen. - Nojoo, tekihän se Sedu sulle aika vittumaiset viime kaudella. Tiäkkö Oka mitä, mä vähä osotan solidaarisuutta vanhaa kaveriani kohtaan ja suuntaankin sinne paskakoskelleppäin. - Hei peikko, älä oo liian ankara, ei se niiden uus valmentaja Ristiläkää oo liian helpolla päässy. - Joo kato mä kiusaan niitä ny ihan pikkasen, ihan pikkasen vain. *lisää räkäistä naurua* *tuut, tuut, tuut, tuut, tuut*
Lopetettuaan puhelun Peikko alkoikin tutkia puhelimensa muistia. Pari paukkua ja minuuttia myöhemmin hän oli rajannut soittokohteet kahteen. Seppo Koskinen ja Sami Ristilä. Niistä olisi hyvä aloittaa tämä kausi...
|
|
|
|
Lounasseuralainen
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Lahti
|
 |
Vastaus #139 : 13.06.2010 klo 03:15:08 |
|
Tummanpuhuva hahmo istui hiihtostadionin parkkiruudussa kylmenevän Audin pelkääjänpaikalla ja pläräsi cd-koteloita. “Fröbelin palikat, Anna Puu, Juha Tapio, voi helvetin perse mitä räkää.” Karvainen käsi sujautti levyt takaisin ovisyvennykseen ja hahmo oikaisi selkäänsä mustalla nahkaistuimella, joka tuntui pitkän istumisen jälkeen epämiellyttävältä. Närästyskin pyrki esiin.
Äkkiä lukot loksahtivat auki, mittarivalaistus hehkutti koodejaan ja kuljettajan puoleinen ovi avautui. Litmanen istui alas, vilkaisi viereensä ja säpsähti.
“Jari, hähhää, älä nyt peikkoa pelkää!”, hahmo kähisi ja tökkäsi nyrkillä olkapäähän. Litmanen löysi taas tyyneytensä. “No niinpä tietysti. Mä en muistanutkaan, että tää kuuluu asiaan.”
Peikon silmät säihkyivät innosta. “Niin, onhan siitä aikaa. Ai saatana millainen hinurimannen päiväuni sä olit silloin -87 kun peikko kävi pelästyttämässä koko porukan Reippaan pukuhuoneessa. Vaikka menihän siihen muutama vuosi lisää ennen kuin päästiin kunnolla asiaan silloin kun joukkueessa ei ollut muuta kun wannabe-kautosia ja toinen puoli bulgaareja. Mä olin silloin itsekin nuori ja jaksoin retuutttaa Suni-parkaa oikein kunnolla koko kesän. Painelitte suoraan kakkoseen. Oli ne aikoja.”
“Mut mitä sä haluat?”
“Juttu on nyt kunkkuseni niin, että tuo Lahden aikuisviihde voi olla hauskaa, mutta ensi kaudeksi mä vien teidät mukanani. Ja meistä tulee nyt uudet ystävät. Kivaa, eiks vain?”
“Mutta miksi sä et mene Hassen tai Mäkelän juttusille, nehän seuran asioista päättää?”, Litmanen hämmästeli. Peikkoa nauratti ja kävi yskittämään. Se kaivoi kahdella sormella taskusta pikkusikarirasian ja kävi elehtimään sytkäriä, jota ei kuitenkaan ollut löytyä. “Katos, kun homma on niin, että me ollaan Hassen kanssa sukulaisia. Serkkuja tai jotain sellaista, mutta väärän koivun puolelta, kais tajuut? Ja meillä on tiettyjä yhteisiä, sanotaanko pisneksiä, jotka ei liity mitenkään tähän mun päiväduuniin. Eli Hassen mä pidän tästä ulkona, kun se on family.”
“Ja Mäkelän kanssahan mulla on semmoinen pitkän tähtäimen suunnitelma, josta se ei itse tiedä vielä mitään. Sitä paitsi olisi ihan turhaa mennä tässä vaiheessa kiusaamaan, kun se kiusaa itseään kahta kauheammin, eikä mun tarvitse tehdä mitään. Näkisit vaan miten kaljussa hiki virtaa kun se valvoo aamuneljältä.” Auton sytkärin räplääminen alkoi tuottaa tulosta, ja peikko kävi sytyttämään cigarilloa. “Niin ja eihän se Mäkelä mistään päätä niin kauan kun sä oot siellä, vai mitä ‘Kuningas’?” Peikko vilkaisi Litmasta alta kulmien ja sai syttymään.
“Tota et viittis täällä polttaa, vaimo on aika tarkka tosta”. Peikkoa nauratti. “Toi oli hyvä. Toi vaimo. Spiikking of vits, et heittäis mua Hirsimetsäntielle? Mulla on Honka-baarissa yks Seija varttumassa.”
Litmanen huokasi ja käynnisti auton.
|
|
|
|
toinen heistä :)
Poissa
Suosikkijoukkue: Homoille pillua!
|
 |
Vastaus #140 : 13.06.2010 klo 15:01:57 |
|
|
|
|
|
Vinnie Stigma
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Lahti, Q.P.R., FC Den Bosch
|
 |
Vastaus #141 : 14.06.2010 klo 07:56:42 |
|
 Hyvä. Autto tähän ahistukseen pikkasen.
|
|
|
|
ATenomi
Poissa
Suosikkijoukkue: QPR+CP+KTP
|
 |
Vastaus #142 : 19.06.2010 klo 15:32:38 |
|
Hienoa settiä taas... 
|
|
|
|
jaanu$
Poissa
Suosikkijoukkue: Tiiseli since 4eva
|
 |
Vastaus #143 : 19.06.2010 klo 15:40:32 |
|
|
|
|
|
Pyhäinhäväistys
Poissa
|
 |
Vastaus #144 : 19.06.2010 klo 21:54:27 |
|
Nämä Lounasseuralaisen 'peikot on kyllä edelleen ylivoimaisesti parhaita. 
|
|
|
|
Lounasseuralainen
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Lahti
|
 |
Vastaus #145 : 31.07.2010 klo 00:10:57 |
|
Lapsetkin olivat jo nukkumassa kun Juha tuli kotiin. Hyvänyönsuukot poskelle ja sitten vaimon viereen etsimään unta. Kuopion tapahtumat pyörivät vielä mielessä jäsentymättömänä möykkynä. Niin paljon olisi pitänyt tehdä eri tavalla, ja miten sen harjoituksissa huomenna saa perille? Taitaa tulla taas sellainen yö. Turha lukeakaan mitään, ei siitä mitään tulisi. Lukulamppu vaan pois päältä ja unta kohti.
Hetken päästä Juha hätkähti, laittoi lukulampun takaisin päälle ja sammutti kännykän. Valo pois ja hämärässä vähän hymyilyttää oma hötkyily. Lahdessahan se on kuitenkin.
Mutta silti...
|
|
|
|
moline
Poissa
Suosikkijoukkue: Kotkan Työväen Palloilijat, Tromsø IL
|
 |
Vastaus #146 : 31.07.2010 klo 01:25:02 |
|
Nämä Lounasseuralaisen 'peikot on kyllä edelleen ylivoimaisesti parhaita.  Sama. Huikeaa matskua!
|
|
|
|
Pub
Poissa
|
 |
Vastaus #147 : 31.07.2010 klo 08:55:45 |
|
Sama. Huikeaa matskua!
samaakin samempi, viimeisin osa jätti taidokkaan jännityksen tunteen ilmaan
|
|
|
|
settingsun
|
 |
settingsun
Vastaus #148 : 31.07.2010 klo 17:45:44 |
|
Jep, mahtavaa tavaraa täällä on kyllä suollettu 
|
|
|
|
jvaris
Poissa
|
 |
Vastaus #149 : 01.08.2010 klo 17:57:51 |
|
Tässä kerrotaan taktiset kuviot miten HJK:n yhden taktiikan ihme eliminoidaan muiden valmentajien toimesta,
|
|
|
|
|
|