Uruguay oli lopulta melko vaatimaton varsinkin hyökkäyssuuntaan. Pääasiassa kukkupalloilla hyökkäsivät ja eipä tuossa Meksikolla lopulta pahempaa paniikkia syntynyt. Pronssipeli oli taas mukava maalijuhla.
Palkinnot:
Kultainen pallo: Julio Gomez (Meksiko)
Hopeinen pallo: Jorge Espericueta (Meksiko)
Pronssinen pallo: Carlos Fierro (Meksiko)
Varsin erikoinen ja kotiinpäin vedetty lista. Kultainen pallo taisi mennä turbaanimiehelle yhden ottelun eli Saksa-välierän perusteella. Kyllähän tuosta ainakin Norsunluurannikon Coulibalyn ja Saksan Yesilin olisi pitänyt löytyä.
Kultainen kenkä: Souleymane Coulibaly (Norsunluurannikko)
Hopeinen kenkä: Samed Yesil (Saksa) (
kaksi kertaa ristisiteet sököksi tällä vuosikymmenellä)
Pronssinen kenkä: Adryan (Brasilia)
Yhteenveto palkinnoista:
http://www.fifa.com/u17worldcup/news/newsid=1472872/index.htmlSyöttöpörssissä Saksan Yesil ylivoimainen kuudella maalisyötöllään ennen maamiestään Aycicekiä, jolla kolme passia. Kahden maalisyötön miehiä sitten useita.
Tämä viesti syntyi oikeastaan siitä, että kolumbialainen Edwin Cardona pärjää aika hyvin tämän kevään Copa Libertadoresissa. Jannu teki itseeni jonkun sortin vaikutuksen vuoden 2011 Copa Sudamericana U20:ssä ja taisinpa "kiinnostavista pelaajista" jonkun listankin kirjoittaa. Meinasin huvikseni katsoa, että kuinka mäkeen meni

, mutta sitten törmäsin tähän U17 MM-ketjuun.
Useinhan puhutaan, että tämän ikäluokan pelajien urakehityksen veikkailu on täyttä arpomista, joten vilkaistaan nyt ainakin meksikolaisten osalta mihin tie on toistaiseksi vienyt...
Hehee, tosiaan liikaa aikaa itselläni, joten vilkaisin jälleen parin vuoden tauon jälkeen mitä näille kuuluu nykyisin. Näköjään ei edelleenkään kovin kummoista.
MaalitykitKultainen kenkä: Souleymayne Coulibalu (22v)
Serie B:n ja Englannin alasarjojen kautta Skotlannin pääasarjan Kilmarnockin maalitykiksi. Ei siinä mitään onhan tuo ihan kelpo liiga ja jos maalitahti jatkuu nykyisellään, niin tuolta voi hyvinkin ponnahtaa ainakin lihavampien palkkapussien ääreen tyyliin Championship. Veikkaanpa kuitenkin, että hyökkääjän omat urahaaveet/-toiveet olivat viisi vuotta sitten toisenlaiset.
Hopeinen kenkä: Samed Yesil
Kuten yllä joku totesi, niin pari polven ristisidevammaa taisivat pilata urasuunnitelmia. Viimeisin seura Luzern (2015-16), jossa oli lähinnä penkkimiehen roolissa. Hakee ilmeisesti tällä hetkellä uutta seuraa.
Pronssinen kenkä: Adryan (22 v)
Cagliarin, Leedsin Ja Nantesin kautta takaisin Flamengoon. Nantes (2015-2016) oli oikeastaan ainoa, jossa tuli kohtuullisesti vastuuta & kolme maalia. Kotimaan sarjassa näkyy saaneen tuon jälkeen aika vähän peliaikaa.
Parhaat pelaajat:Julio Gómez, Jonathan Espericueta ja Carlos Fierro
Eipä ole tilanne muuttunut parin vuoden takaisesta mihinkään. Turbaanipää Gomezista on tullut Meksikon kakkostason pelaaja, Espericueta tuntuu olevan Tigresin iänikuinen ressupelaaja, vyöllä taitaa olla vain joku satunnainen Copa Libertadoresin & concachampsin matsi ja vaikea nähdä, että se tuosta miksikään muuttuisi. Fierro on näistä nyt jonkinlaista uraa luonut ollen aika lailla vakiokamaa Meksikon liigassa ja oli tyrkyllä myös Meksikon viime vuoden olympiajengiin. Sanoisin, että aika paljon pitää kuitenkin petrata, jos haluaa joskus A-maajoukkueeseen joskus nousta.
Kyllähän nämä uratarinat vahvistavat sitä Callitin usein mainitsemaa asiaa, ettei näide junnupalkintojen pohjalta kannata hirveästi ennustella. Vähän vastaavana tapauksena tulee mieleen joku Fredy Adu eikä niistä Irlannin huippujoukkueen pelaajistakaan ole vissiin hirveästi kuultu. Toki näistäkin kisoissa nähdään tulevien vuosien kovia pelimiehiä, joista vuoden 2011 version osalta voi em. Sterlingin ohella mainita Memphis Depayn, Emre Canin sekä Marquinhosin. Meksikon osalta vastaavaa parasta kaartia edustaa Arturo González, joka luetaan maan futiksen tulevaisuuden helmiin.