Hakuprosessi EM-2020 - Kisat Suomeen?

[Lorenzo]

Uusituilla stadioneilla ei ole mitään varsinaista tekemistä kisojen kanssa. Kehitys kisoissa käytetyillä stadioneilla ja stadioneilla joilla ei ole arvokisoja pelattu ei eroa mainittavasti toisistaan.

[Tango Rosario]

No, tuo nyt on taas lorenzomaista semanttista kikkailua ja vänkäämistä. Kisoilla on vaikutusta, jos ne ovat nopeuttaneet tai jollain tavalla edesauttaneet stadionremontteja. Ainahan voidaan sanoa, että toisessa todellisuudessa stadionit olisi uusittu joka tapauksessa, mikä voi pitää paikkansa tai sitten ei. Kerrannaisvaikutuksia on nimenomaan sekin, että remontteihin ja uusien stadioneiden pykäämiseen innostutaan sielläkin, missä kisoja ei pelata.

[Lorenzo]

Onko sitten paljonkin esimerkkejä tapauksista joissa juuri kisojen tuoma stadionremontti olisi auttanut paikallista jalkapalloa eteenpäin Euroopassa viimeisten 10-15 vuoden aikana? Portugalissa toki pykättiin kisoja varten useampikin stadion, mutta ne jäivät käytännössä tyhjilleen kisojen jälkeen. Hyöty siinäkin tapauksessa hyvin lähellä nollaa.

[Tango Rosario]

Modernit stadionit sinänsä kyllä nostavat yleisömääriä hyvinkin merkittävästi siellä, missä ovat nostaakseen, viime vuosilta ehkä parhaana esimerkkinä Ruotsi, jossa uusilla stadioneilla on nähty välittömästi kymmenien prosenttien kasvuja AM:ssä. Jonkinlaisen olemassa olevan jalkapallokulttuurin pohjan se kuitenkin vaatii, eivätkä lähes tyhjän päälle rakennetut monumentit tavallisesti olekaan mitään kestäviä hankkeita. On vaikea sanoa, mitkä stadionhankkeet ovat juuri arvokisojen synnyttämiä, mutta aiemmin mainituissa Ranskassa ja Saksassa ainakin kotimainen sarja lienee hyötynyt juuri kisojen alla parannelluista ja kokonaan uusista areenoista. Ehkä nämä parannukset olisi toteutettu muutenkin, mutta arvoturnausten uskaltanee olettaa ainakin nopeuttavan ja kiihdyttävän stadionrakentamista, koska ne tarjoavat aikataulullisesti sopivan tavoitteen. Jossain Italiassa arvokisat voisivat antaa juuri tarvittavan sysäyksen jälkeenjääneen infran uusimiseen. MM-90 tuli siinä mielessä liian aikaisin, koska nykyajan vaatimuksiin ei vielä osattu valmistautua ja silloin tehtiin muitakin virheitä, esim. Delle Alpi, joka oli susi jo syntyessään.

[Lorenzo]

Saksassakin rakennus- ja parannustyöt olivat täydessä vauhdissa jo ennen kisojen myöntämistä, ja kisoilla itsellään ei ollut mainittavaa vaikutusta tilanteeseen (ehkä Leipzigin stadionin ja Kaiserslauternin & Nürnbergin remontin verran). Kisakelpoisia uusiakin stadionejahan olisi itse asiassa ollut enemmänkin. Melkeinpä sanoisin juuri Italian 1990 kisojen olleen se viimeinen stadionrakentamisen jättiturnaus Euroopassa. Muualla maailmassa tilanne on toki edelleen toinen kuten nyt Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa näemme.

[thoma]

Yhdysvalloissa arvokisat vaikuttivat jalkapalloinnostukseen merkittävästi. Ehkä se vaikuttaa enemmän juuri tuollaisessa ei niin jalkapallomaassa. Ei Itävaltakaan niin jalkapallomaa ole vaan yksi harvoista Euroopan maista joissa jalkapallo ei ole ykkönen. Suomikin kuuluu näihin. Eikä Belgiankaan menestys ole menneisyydessä mairittelevaa. Suomessa käytetään vieläkin vuoden -52 arvokisoja varten rakennettua stadionia jalkapalloon, yleisurheiluun ja jopa jääkiekkoon.

[Lorenzo]

Helsingin Olympiastadion rakennettiin kyllä vuoden 1940 kisoja varten jos tarkkoja ollaan.

Yhdysvalloissa jalkapalloinnostukseen on vaikuttanut ratkaisevasti hyvä menestys naisten puolella, siinä missä Suomessa naisia on jalkapalloa harrastavista noin 20 % on Yhdysvalloissa luku 40 %. Toisaalta MLS on tuonut viimein myös tasokkaan kotimaisen liigan onnistuen vakiintumaan NASLia paremmin.

[thoma]

Anteeksi siis tuo stadionien rakentaminen on satojen miljoonien suoraa tukea seuroille. Seurat voivat kuitenkin saada tukea muutenkin ilman arvokisojakin riippuen siitä käytetäänkö stadionia esimerkiksi maajoukkueen tarkoituksiin. Tuo Belgian kultainen sukupolvi on siinä iässä, että em-kisojen tuoma boosti on voinut vaikuttaa.

[Lorenzo]

Toisaalta mitä lajia belgialainen lähiönuori harrastaisi jollei jalkapalloa? Kotikisojen tärkein anti Belgian jalkapallolle taisi olla se että ne menivät aivan perseelleen mikä loi viimein pohjan kaivatuille muutoksille varsinkin junioripuolella. Muutenkin aika moni nykyjoukkueesta on itse asiassa toisen sukupolven jalkapalloilija. Roger Lukaku oli Zairen maajoukkuepelaaja 1990-luvulla, Abdellatif Fellaini pelasi Marokkon suurseurassa Raja Casablancassa 1980-luvulla ja Thierry Hazard pelasi La Louvièressa - kuten myös Carine Hazard naisten liigassa.

[thoma]

Toisaalta mitä lajia belgialainen lähiönuori harrastaisi jollei jalkapalloa? Kotikisojen tärkein anti Belgian jalkapallolle taisi olla se että ne menivät aivan perseelleen mikä loi viimein pohjan kaivatuille muutoksille varsinkin junioripuolella. Muutenkin aika moni nykyjoukkueesta on itse asiassa toisen sukupolven jalkapalloilija. Roger Lukaku oli Zairen maajoukkuepelaaja 1990-luvulla, Abdellatif Fellaini pelasi Marokkon suurseurassa Raja Casablancassa 1980-luvulla ja Thierry Hazard pelasi La Louvièressa - kuten myös Carine Hazard naisten liigassa.

Mutta ovat voineet hyötyä vaikka harjoitteluolosuhteiden paranemisesta. Sveitsi, Belgia ja Itävalta ovat nousseet myös seurojen coefficientissä, Basel menestyneimpänä seurana. Myös portugalilaiset joukkueet ovat menestyneet erittäin hyvin viime vuosina. Ukrainan joukkueiden menestystä selittävät enemmän oligarkit.

[Tresor]

Kun Belgian huimasta noususta puhutaan, niin suosittelen katsomaan tätä perrhtyneen kanssafoorumistin selvitystä:

Liitto heräsi maa- ja seurajoukkueiden suorittamaan konttaukseen 90-luvulla ja uudisti valmennuslinjansa 2000-luvun alussa. Varmasti en osaa sanoa, eikä kysyttäessä suoraa vastausta ole osattu antaa, mutta ymmärtääkseni EURO 2000:sta kertyneitä miljoonia KBVB työnsi jollain tapaa myös suoraan pelaajakehityksen uudistamisprosesseihin. Liitto on satsannut voimakkaasti valmennuskoulutuksen kehittämiseen ja (riittävän laadukkaiden) valmentajien määrän lisäämiseen maanlaajuisesti. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin uudistetusta - pitkäjänteisestä - kokonaisvaltaisesta pelaajakehityskonseptista, joka rakentuu ikävuosittain porras portaalta. Seurat ovat ruohonjuuritasolla tähän sitoutuneet ja sen raameissa ne yhdessä toimivat. Step by step. Pelaaja on ärsyttävästi sanottuna, ”nostettu keskiöön”. Ja näinhän sen pitää olla.

Maajoukkuetoiminnasta puhuttaessa KBVB linjasi vuonna 2003 maajoukkueiden peliformaatioksi 4-3-3:n, jossa keskikentän kolmio käännettiin toisinpäin. Viimeiset 10 vuotta on siis menty yhdellä pohjapelaajalla (6) sekä kahdella ylemmällä keskikentällä (8, 10). Muutoksella haluttiin korostaa linjatun pelitavan vaativuutta ja pelaajakehitystyön tavoitetta; kasvattaa pelikäsityksellään ja teknisellä virtuositeetillaan erottuvia nopeaan pallonliikutteluun kykeneviä futaajia, jotka havainnoivat nopeasti ja jotka toimivat yhdessä nopeasti. Belgia todella haluaa pelata vaikeinta mahdollista jalkapalloa. Tehokkaasti.

Liiton kädenjälki näkyy juniorifutiksen osalta sarjojen pelitavoissa. Typerä 9v9 lopetettiin kokonaan ja seiskapelin tilalle otettiin 8v8. Kaudesta 2003-2004 asti kilpailumuodot ovat olleet 5v5 (U6-U9), 8v8 (U10-U11) ja 11v11 (U12 ->). Ison kentän peliin taidetaan jatkossa siirtyä kuitenkin vasta U13-ikäluokassa.

Belgialaisen vision mukaan työ tehdään seuroissa ja riittävät harjoitusmäärät saadaan kouluyhteistyön kautta; mitään Clairefontainen kaltaista kansallista kehityskeskusta ei ole eikä ainakaan toistaiseksi ole suunnitteillakaan vaikka 2000-luvun alussa jotain kiveä oltiinkin jo muuraamassa. Eliittiseurojen toptop-talentit (14-18v) harjoittelevat Topsport-kouluissa neljänä päivänä viikossa (yht. 8h) seuravalmentajien johdolla erittäin henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan. Personoitujen toimintasuunnitelmien mukaisesti erityistalentit hiovat teknisiä valmiuksiaan koulupäivien aikana ja työstävät juuri heitä varten räätälöityjä teknis-taktisia malleja kehittyäkseen. Opiskeluun kuuluu myös jalkapallon teoriaopintoja, yleistä urheiluteoriaa ja liikuntapedagogiikan opintoja. Kouluyhteistyö koskettaa tällä kohtaa Belgiassa valikoitua talenttijoukkiota (nuorisomaajoukkuepelaajat + testin läpäisseet lahjakkuudet), mutta sen eteen on nähty kohtuullisen raskas byrokraattinen vaiva. Suunnitelmia kouluyhteistyön laajentamiseksi on olemassa.

Juniorimaajoukkueissa on mielenkiintoinen rakenne, sillä varsinaisen ikäluokan maajoukkueen rinnalla kulkee myöhemmin kehittyneiden lahjakkuuksien sparrausryhmä, jota viedään yhtä lailla eteenpäin. Maajoukkuetoiminta on erittäin suunnitelmallista ja jokaista pelaajaa seurataan suurennuslasin kanssa. Testaukset (pelaamisen laadun analyysi, fyysinen, henkinen, vammojen ehkäisy ym.) ovat äärimmäisen spesifejä ja dataa kerätään jatkuvasti.

Sen lisäksi, että liitto on panostanut maan pelaajakoulutukseen ja seurojen kehittymiseen, ovat eliittiseurojen akatemiat satsanneet omiin keskuksiinsa erittäin merkittävästi. Standard Liege investoi aikanaan 18 miljoonaa euroa omaan akatemiaansa ja sillä onkin nyt yksi Euroopan moderneimmista jalkapallokeskuksista. Jo pelkästään Fellainin myynti toi sijoitettuja rahatukkoja lähes saman verran takaisin antaen samalla ison määrän uskottavuutta näille ohjelmille. Anderlechtilla on belgiseuroista isoimmat taloudelliset muskelit ja akatemia ja talenttipooli sen mukainen. KRC Genk on mennyt myös kovaa vauhtia eteenpäin eikä Club Brüggenkään tarvitse omia fasiliteettejaan häpeillä.  

Menestyksestä puhuttaessa belgialaiset junnujoukkueet nostelevat pystejä jatkuvasti Euroopan kovimmissa junioriturnauksissa. Erityisesti Anderlechtin ja Standardin ryhmät keräävät pelaamisellaan ylistyssanoja. Valmennus on korkealuokkaista, vaikkei belgikoutsit samanlaisessa huudossa maailmalla vielä olekaan kuin esim. hollantilaiset. Oppia on imuroitu varsinkin Espanjasta ja jatkuvasti ollaan ajan hermoilla.  

KBVB:n strategian mukaan tarkoitus on saattaa parhaat pelaajat jo varhaisessa vaiheessa harjoittelemaan ja pelaamaan toisiaan vastaan. The best with the best against the best. Huippujalkapallon näkökulmasta tuossa ajatuksessa ei siis ole mitään ”uutta”. Järjestelmällinen pelaajakehityssuunnitelma ja laadukkaasti toteutettu työ näyttää nyt vaan toimivan. Yllättäen. Ja tokihan se raha on "vähän" jeesannut.

Lisenssipelaajia Belgiassa on n. 420.000. Seuraava ison hypen vientituote lienee Anderlechtin tuleva kymppi, Dennis Praet (’94). Tai sitten joku ihan muu...

[Lorenzo]

2000 EM-kisat olivat muuten koko kisahistorian ensimmäiset voitolliset. Mutta rahathan menevät lähinnä UEFA:n taskuun.

[thoma]

Myös perinteikkäässä ja menestyneessä jalkapallomaassa Saksassa mm-kisat toivat valtavan innostuksen. Vastaavaa boostia voisi odottaa jos vaikka Englanti saisi kisat. Arvokisathan vaikuttavat jopa maiden bruttokansantuotteeseen, niin miksei jalkapalloon vielä paljon enemmän. Saksa on noussut seurojen coefficientissä Italian ohi ja Saksassa on parhaat yleisökeskiarvot. Myös juniorityö on ensiluokkaista. Toisin kuin Belgian, Sveitsin ja Itävallan seurajoukkueet niin Hollannin joukkueet ovat taantuneet. Tämä johtuu siitä, että rahat eivät vaan riitä isojen maiden joukkueita vastaan. Puolan maajoukkue hyötyi siitä, että se sai em-kisojen takia joukkueeseensa ulkopuolalaisia. Varmasti myös Qatar tulee hankkimaan ulkomaalaisia pelaajia. Odotan, että tulevaisuudessa Venäjän, Brasilian ja Qatarin taso tulee nousemaan entisestään. Jos otetaan esimerkki jalkapallon ulkopuolelta niin Pekingin olympialaiset olivat todella merkittävät Kiinan urheilulle.

[Lorenzo]

Paljonko kaiken maailman obraniakit tai Qatarin tulevat tusinabrassit lopulta todella vievät paikallista jalkapalloa eteenpäin? Mielestäni ilmiö on lähinnä negatiivinen.

[thoma]

Ainakin hetkellisesti se voi nostaa Qatarin maajoukkueen tasoa merkittävästi. Venäjän kohdalla on vielä se, että stadioneita rakennetaan ei niin koville jalkapalloalueille kuten Jekaterinburgiin ja Kaliningradiin. Tämä vie jalkapalloa uusille alueille. Ehkä tulevaisuudessa Venäjän liigassa nähdään Kaliningrad, Sotshi ja Jekaterinburg. Myös näiden alueiden pelaajatuotanto tullee lisääntymään.

[thoma]

Maahan hankitut pelaajat voivat myös synnyttää uutta polvea vrt. Jeremenkot, Shawn Huff ja Gerald lee jr.

[thoma]

Oikeasti mielestäni Suomen naisten maajoukkue pitäisi lähettää treenaamaan samoihin paikkoihin Cristiano Ronaldon ja Neymarin kanssa. Seurauksena voisi olla hyvägeenisiä lapsia.

[Vince]

Oikeasti mielestäni Suomen naisten maajoukkue pitäisi lähettää treenaamaan samoihin paikkoihin Cristiano Ronaldon ja Neymarin kanssa. Seurauksena voisi olla hyvägeenisiä lapsia.

Voisitko hakea seuraavaksi Palloliiton puheenjohtajaksi? Lupaan äänestää Helmarit, jalat auki!

[thoma]

Voisitko hakea seuraavaksi Palloliiton puheenjohtajaksi? Lupaan äänestää Helmarit, jalat auki!

Kyllä sen verran voi uhrautua isänmaan puolesta. Eikä se Cronaldo mikään sysirumakaan ole. Ongelmaksi voi koitua kuitenkin se, että lapsi perii suomalaiset puujalat. Miten tämä kaikki liittyy em-kisojen hakuprosessiin? En tiedä.

[ALPPIK]

Oikeasti mielestäni Suomen naisten maajoukkue pitäisi lähettää treenaamaan samoihin paikkoihin Cristiano Ronaldon ja Neymarin kanssa. Seurauksena voisi olla hyvägeenisiä lapsia.

Pasilassa nämä

[ihmekeke]

Myöskään Koreassa ja Japanissa kotimainen sarja ei noussut MM-kisojen myötä uuteen kukoistukseen, joten korjataan sen verran, että arvokisat voivat joissakin tapauksissa osittain lisätä kotimaisen sarjan suosiota, joskin sama vaikutus olisi ehkä mahdollista saavuttaa muillakin keinoin.

Tämän sain itsekin huomata, kun kävin vuonna 2010 Koreassa katsomassa pääsarjan ottelun Busanissa. Busan Asiad Stadiumille joka rakennettiin 2002 kisoja varten, mahtuu n. 53000 ihmistä. Oli lauantai päivä, liput olivat todella halvat, 10000wonia eli n. 7e mutta stadionille oli saapunut katsomaan peliä vain reilu 3000 ihmistä. Busanissa asuu kuitenkin 3,5 miljoonaa ihmistä. Pelin päätyttyä näin stadionin vieressä olleen loppuunmyydyn baseball-stadionin jossa oli 30000 huutavaa ihmistä. Futismatsin aikanakin näin ihmisiä kuuntelemassa korvalappustereoilla kyseistä baseball ottelua ja heristelemässä nyrkkiä jokaisen juoksun jälkeen. Eipä jäänyt epäselväksi, että baseball on SE juttu Koreassa.

[thoma]

Tämän sain itsekin huomata, kun kävin vuonna 2010 Koreassa katsomassa pääsarjan ottelun Busanissa. Busan Asiad Stadiumille joka rakennettiin 2002 kisoja varten, mahtuu n. 53000 ihmistä. Oli lauantai päivä, liput olivat todella halvat, 10000wonia eli n. 7e mutta stadionille oli saapunut katsomaan peliä vain reilu 3000 ihmistä. Busanissa asuu kuitenkin 3,5 miljoonaa ihmistä. Pelin päätyttyä näin stadionin vieressä olleen loppuunmyydyn baseball-stadionin jossa oli 30000 huutavaa ihmistä. Futismatsin aikanakin näin ihmisiä kuuntelemassa korvalappustereoilla kyseistä baseball ottelua ja heristelemässä nyrkkiä jokaisen juoksun jälkeen. Eipä jäänyt epäselväksi, että baseball on SE juttu Koreassa.

Yhden ottelun perusteella on vaikea tehdä suuria johtopäätöksiä. Jos se oli vaan tärkeä baseball-ottelu tai jos Busan on baseball-kaupunki. Ainakin tuon kartan mukaan jalkapallo on Korean ykköslaji, baseball Japanin, mutta en tiedä sitten. Valittavatkohan japanilaiset jalkapalloilijat, että baseball-juntit vievät niiden naiset?
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Popularsports.PNG

[Lorenzo]

Korean baseballliigan AM on 13 451 ja jalkapallon K-liigan 7 157. Baseballissa on lisäksi helvetisti enemmän pelejä joten eroa lajien välillä voi pitää lukuja vielä huomattavasti suurempana. Wikipedian propagandakartta on jälleen kerran väärässä.

[thoma]

Etelä-Koreassa oli myös yleisurheilun mm-kisat eikä sielläkään muistaakseni yleisöä paljon ollut. E-Korea ei ole ainakaan mikään yu-maa. En osaa sanoa nimeltä yhtään E-Korealaista yleisurheilijaa. Silti arvokisoja myönnetään tuollaisiin paikkoihin, no kai se on hyvä lajin leviämisen kannalta.

[Tango Rosario]

Etelä-Korealla on pyrkimyksenä haalia kansainvälisiä urheilutapahtumia järjestääkseen ja Kansainvälinen yleisurheiluliitto pyrkii levittämään lajia uusiin maihin. Lisäksi Koreassa on vuoden 2002 jälkeen sopivia ja käyttöä kaipaavia stadioneja kisoja varten.