U19(90-syntyneet)

[Puuhapete]

Jos kyseessä olisi ollutkin futsal -peli ilman kontaktien sallimista, Suomi olisi hyvinkin vienyt saksalaisköntyksiä.

Futsal, jossa pallottoman liike ja 1vs1 haastaminen on vielä tärkeämpää kuin isolla kentällä

Katsoin tuon pelin hotellihuoneessa Berliinissä. Järkyttävä ero kaikessa, taidossa, pelikäsityksessä, nopeudessa ja erityisesti pelinopeudessa.

Jyrä hiuksista vittuun.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

18 Jarkko HURME

Ai Hurmekin on tätä 86-ikäluokkaa Johan se pelasi U21-pelejä monta vuotta sitten, mutta enää ei mahdu kuvioihin

[Yourworstnightmare]

Futsal, jossa pallottoman liike ja 1vs1 haastaminen on vielä tärkeämpää kuin isolla kentällä

Katsoin tuon pelin hotellihuoneessa Berliinissä. Järkyttävä ero kaikessa, taidossa, pelikäsityksessä, nopeudessa ja erityisesti pelinopeudessa.

Jyrä hiuksista vittuun.

Jyräkö siellä pelas? Jyräkö niille on opettanut taitoa, pelikäsitystä, nopeutta ja pelinopeutta?

[Puuhapete]

Jyräkö siellä pelas? Jyräkö niille on opettanut taitoa, pelikäsitystä, nopeutta ja pelinopeutta?

No mikä helvetti se valmentajan merkitys sitten on, jos ei opettaa?

Yhtä hyvin siellä voisi olla Jaska Jokunen valmentajana, tulos ei olisi voinut olla kuin parempi. Se, että pojat jo alunperin jäljessä saksalaisia, ei poista sitä tosiasiaa, että pelisysteemi oli katastrofi.

[Yourworstnightmare]

No mikä helvetti se valmentajan merkitys sitten on, jos ei opettaa?

Yhtä hyvin siellä voisi olla Jaska Jokunen valmentajana, tulos ei olisi voinut olla kuin parempi. Se, että pojat jo alunperin jäljessä saksalaisia, ei poista sitä tosiasiaa, että pelisysteemi oli katastrofi.

Eiköhän ne perusasiat(nopeus, taito...) opeteta seurajoukkueissa ja kehitetä myös itse omalla aikaa, eikä noissa muutamissa maajoukkueen leirityksissä. Pelisysteemiin en ota kantaa, kun en ole peliä nähnyt, mutta sanotaan näin että vaikea on pelisysteemejä toteuttaa jos perusasioissakin on liian suuria puutteita + vastustaja on vielä askeleen edellä joka asiassa.

[AmmoniumKLO]

Mielikuvalle siitä, et maajoukkueleireil opetellaan taitoa, pelikäsitystä, nopeutta ja pelinopeutta varaukseton

Seurajoukkueissa se työ tehdään ja maajoukkue sitten poimii ne hedelmät sieltä. Leirityksien ideana on ensin vertailla pelaajien ominaisuuksia, sitten etsiä mahdollisimman hyvä kokoonpano näistä. Tarkoittaen sitä, että joku pelaaj voi yksilöllisesti arvioituna olla maan paras, muttei sovi pelityyliin / muiden pelaajien kanssa samaan kokoonpanoon. Tämän jälkeen sitten se 'pelikirja' opetteluun jne.

[Tsei Tsei]

Onhan tuolla useampikin tulevien U21 EM-kisojen avauspelaajaa. Mutta onhan joukossa myös maajoukkuekuvioista pois pudonneita ihan kiitettävästi.

Nuorisotasolla kehitys menee tietenkin epätasaisesti ja Suomella varsinkin on ollut ongelmia fyysisyyden suhteen, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa ja tiettyjä vastustajia vastaan. Vaikka tuollaiset 1-9 (U17), 2-8 (U18) ja 0-7 (U19) -tappiot ovat toki ikäviä, ei niistä pidä liikaa johtopäätöksiä vetää. U21-tasolla on sitten oltava jo tasaväkisempää, koska siinä iässä pitäisi fyysisen kehityksen olla jo ohi ja näin ollen mahdollisen fyysisen heikkouden/vahvuuden pysyvämpää.

Juuri näin. Osa on tippunut pois, osan rooli on pienentynyt ja sitten on tullut uusia kasvoja. Suomen massat ovat sen verran pieniä, että ikäluokkaan on vaikea saada fysiikaltaan ja taidoiltaan kovia pelaajia. Fysiikka vaikuttaa myös pelitempoon ja syöttötempoon, missä ero useimmiten tulee Saksan kaltaisia huippumaita vastaan. U21-tasolla fyysiset erot tasapainottuvat ja taito sekä taktiikka nousevat suurempaan arvoon.

Mielenkiintoisia "paluumuuttajia" ryhmään voisivat olla Kojola, Sanevuori ja Masalin.

[Tsei Tsei]

Ai Hurmekin on tätä 86-ikäluokkaa Johan se pelasi U21-pelejä monta vuotta sitten, mutta enää ei mahdu kuvioihin

Hurmeen ura on tosiaan mennyt vessanpöntöstä alas Italiassa. Oli pari kolme vuotta nuorempana kevyesti U21-avauskamaa, mutta nyt ei mahtunut mm. HJK:hon pari kautta sitten. Lähes Sjölundin kaltainen taantuminen.

[rivers]

Hurmehan on, jollen nyt täysin väärin muistele, alunperin laituri josta alettiin sitten väkisin tekemään pakkia JanneSaarinen-tyyliin. Olisiko tässä yksiä syitä taantumiseen...

[Chief]

Aika hiton mielenkiintoinen pointti. Vintiöt oli MM-kisoissa ihan väärässä sarjassa, ja lopulta poikia kävi sääliksi. Satuin olemaan paikalla siinä Kolumbia-matsissa. Toisaalta Jyrän jyrääjät voivat käyttää tätä aseenaan.

ei loistanut ei, mutta eivätkö kuitenkin voittaneet jonkun ottelun kisoissa? siitä voisi päätellä, että tavallaan kyllä ansaitsivat paikkansa kisoissa.

[rivers]

Muistaakseni Kiinan voittivat ekassa 1-0 Petrescun vaparilla. Katoin kaikki 3 suomen peliä ja 2 ekassa pelasivat ihan hyvin. Kolumbia peli oli sitten katastrofi.

[juhinho]

ei loistanut ei, mutta eivätkö kuitenkin voittaneet jonkun ottelun kisoissa? siitä voisi päätellä, että tavallaan kyllä ansaitsivat paikkansa kisoissa.

Kiinan 2-1. http://www.fifa.com/tournaments/archive/tournament=102/edition=6946/matches/match=69460001/report.html

[rivers]

Vanhan muisti petti...anyway hyvät pari peliä ja yksilöillä tuli hienoja suorituksia. Etenki Hämäläinen oli kova. IMHO.

[Callit]

Tässä topicissa on pohdittu junnujen taitoeroa suomalaisten mahdollista myöhäisempää kehittymistä jne.

Tuli tämä aihe taas mieleen, kun luin Leverkusenin junnuista HJK:hon siirtyneen Alexander Ringin haastattelun piirin lehdestä. Kaveri kertoi kuinka harjoittelumäärät Kusenin junnuista ovat suuria, jopa 3 krt päivässä. On toki ollut tiedossa, ja onhan tuo näkynyt esim. juuri 90- ja 93-ikäluokkien kohtaamisissa. Taitotaso on ihan eri luokkaa. Loogisesti ajateltuna Suomi-junnut antavat siis tasoitusta teini-iässä, mutta epäilen vahvasti, että se kiinni kurominen tulee siinä vaiheessa, kun härmäläinen saa ensimmäisen sopimuksensa liigajengiin ja siirtyy sen myötä kokopäiväiseen harjoitteluun. Herkkyysikien ohittamista ei pysty varmaan koskaan korvaamaan, mutta jokunen tunnollinen puurtaja ikäluokasta sitten kehittyy sen verran, että kansainvälisissäkin peleissä pystyy pelaamaan. - En tiedä onko asia just noin, ehkä kihu voisi vähä tutkia asiaa. Väitän kuitenkin, että tiettyä logiikkaa tuossa olisi.

[Yourworstnightmare]

Tässä topicissa on pohdittu junnujen taitoeroa suomalaisten mahdollista myöhäisempää kehittymistä jne.

Tuli tämä aihe taas mieleen, kun luin Leverkusenin junnuista HJK:hon siirtyneen Alexander Ringin haastattelun piirin lehdestä. Kaveri kertoi kuinka harjoittelumäärät Kusenin junnuista ovat suuria, jopa 3 krt päivässä. On toki ollut tiedossa, ja onhan tuo näkynyt esim. juuri 90- ja 93-ikäluokkien kohtaamisissa. Taitotaso on ihan eri luokkaa. Loogisesti ajateltuna Suomi-junnut antavat siis tasoitusta teini-iässä, mutta epäilen vahvasti, että se kiinni kurominen tulee siinä vaiheessa, kun härmäläinen saa ensimmäisen sopimuksensa liigajengiin ja siirtyy sen myötä kokopäiväiseen harjoitteluun. Herkkyysikien ohittamista ei pysty varmaan koskaan korvaamaan, mutta jokunen tunnollinen puurtaja ikäluokasta sitten kehittyy sen verran, että kansainvälisissäkin peleissä pystyy pelaamaan. - En tiedä onko asia just noin, ehkä kihu voisi vähä tutkia asiaa. Väitän kuitenkin, että tiettyä logiikkaa tuossa olisi.

Juu, onhan noissa eroja. Mutta miten ihmeessä harjoittelet kolme kertaa päivässä ja käyt kouluja samalla?

[Nokka]

Miten ihmeessä harjoittelet kolme kertaa päivässä tehokkaasti?

[Viinioksa]

Saksan paremmuudelle ei tarvita sen kummempaa selitystä kuin 15-kertainen väkiluku (itse asiassa Saksa ei väkilukuun suhteutettuna edes ole kummoinen kasvattajamaa). Henkilö joka katselee kiimassa Saksan tai Brasilian kaltaisten maiden "hämmästyttävää tasoa" ja etsii sille jonkin muun selityksen kuin eron harrastajamassoissa, ei joko pysty tai halua ajatella analyyttisesti.

Todella rakentavat vertailut pitäisi tehdä maihin, joiden harrastajamäärät ja muut fasiliteetit ovat edes lähellä Suomea. Toki näistä maista on vaikeampi löytää populistisia esimerkkejä, joiden varjolla lyödä "suomalaista juniorityötä".

[De Souza]

Juu, onhan noissa eroja. Mutta miten ihmeessä harjoittelet kolme kertaa päivässä ja käyt kouluja samalla?

Kolmesta kerrasta en tiedä, mutta ei koulujen ja seurojen välinen yhteistyö mikään maailman vaikein asia pitäisi olla. Mikään ei estäne perustamasta myöskään enemmän urheilukouluja tai edes urheilulinjoja tavalliseen kouluun. Saksasta kun puhuttiin, niin siellä esimerkiksi Hoffenheimin kohdalla tietyille kärkilahjakkuusille on tehty koulun kanssa sopimus siitä, että kun tavallisilla oppilailla alkaa normaali liikuntatunti, futispelaajat vetävät oman liikuntatuntinsa futisvalmentajan johdolla. Tämän viimeksi mainitun luulisi onnistuvan myös Suomessa. Nythän Suomessa taitaa tilanne olla se, että kaikki seisovat paikallaan pesäpallokentällä ja jokainen käy vuorollaan lyömässä hudin.

E: Viinioksakin voisi tunkea tuon väkilukukorttinsa pikku hiljaa hevon kuuseen. Ei se ole estänyt Ruotsia ja Kroatiaa menestymästä, kun asiat tehdään kunnolla.

[Viinioksa]

E: Viinioksakin voisi tunkea tuon väkilukukorttinsa pikku hiljaa hevon kuuseen. Ei se ole estänyt Ruotsia ja Kroatiaa menestymästä, kun asiat tehdään kunnolla.

No sitten pitäisi käyttää esimerkkeinä niitä muita tasokkaita pikkumaita, joiden valmennus on pitkälti amatöörien harteilla, eikä maita, joiden fasiliteetit ovat kymmeniä kertoja isommat. Aiemmin mainitut suurmaiden eliittiseurojen valtaisat harjoitusmäärätkin kytkeytyvät fasiliteetteihin: a) on olemassa riittävästi junnuja, jotka ovat valmiit harjoittelemaan 20h viikossa ja b) on rahaa palkata valmentajia pitämään treenejä 20h viikossa.

[Callit]

Saksan paremmuudelle ei tarvita sen kummempaa selitystä kuin 15-kertainen väkiluku (itse asiassa Saksa ei väkilukuun suhteutettuna edes ole kummoinen kasvattajamaa). Henkilö joka katselee kiimassa Saksan tai Brasilian kaltaisten maiden "hämmästyttävää tasoa" ja etsii sille jonkin muun selityksen kuin eron harrastajamassoissa, ei joko pysty tai halua ajatella analyyttisesti.

Itse pysty etkä ainakaan halua. Kyse ei ole siitä, että kavattaako Saksa 15 Litmasta Suomen yhtä kohti, tai pitäisikö Peetua ja Hyypiää vastaan olla 30 samantasoista. Kyse on siitä, että ainakin Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Hollannissa ja miksei myös nykyisin Englannissakin akatemioissa kasvatetut pelaajat ovat pelaajatyyppeinä ihan erilaisia ja nimenomaan parempia kuin Suomessa kasvatetut. Ja kysymys ei todellakaan ole geneettisestä erosta, vaan nimenomaan harjoittelumäärien muokkaamasta taitotasosta. Tässä voi myös verrata nimenomaan Englannissa ja Saksassa tapahtunutta sisäistä muutosta. Itse näen Saksassa huikean eron 70-luvun ja 80-luvun, erityisesti jälkipuoliskon, kasvateissa. Siinä 93-ikäluokan kohtaamisessa Suomella ei ollut yhtään pelaajaa, jonka olisi voinut taidollisesti istuttaa Saksan jengiin, niin erilaiselta touhu näytti. Taisi olla muuten sama juttu tuossa U19 matsissa. Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua joku Suomen pelaajista on kuitenkin noussut sille tasolle tai ainakin lähelle sitä. Se mikä nyt näkyy, on juuri liian vähäisten harjoittelumäärien aiheuttama keskeneräisyys.

[daja]

Itse pysty etkä ainakaan halua. Kyse ei ole siitä, että kavattaako Saksa 15 Litmasta Suomen yhtä kohti, tai pitäisikö Peetua ja Hyypiää vastaan olla 30 samantasoista. Kyse on siitä, että ainakin Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Hollannissa ja miksei myös nykyisin Englannissakin akatemioissa kasvatetut pelaajat ovat pelaajatyyppeinä ihan erilaisia ja nimenomaan parempia kuin Suomessa kasvatetut. Ja kysymys ei todellakaan ole geneettisestä erosta, vaan nimenomaan harjoittelumäärien muokkaamasta taitotasosta. Tässä voi myös verrata nimenomaan Englannissa ja Saksassa tapahtunutta sisäistä muutosta. Itse näen Saksassa huikean eron 70-luvun ja 80-luvun, erityisesti jälkipuoliskon, kasvateissa. Siinä 93-ikäluokan kohtaamisessa Suomella ei ollut yhtään pelaajaa, jonka olisi voinut taidollisesti istuttaa Saksan jengiin, niin erilaiselta touhu näytti. Taisi olla muuten sama juttu tuossa U19 matsissa. Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua joku Suomen pelaajista on kuitenkin noussut sille tasolle tai ainakin lähelle sitä. Se mikä nyt näkyy, on juuri liian vähäisten harjoittelumäärien aiheuttama keskeneräisyys.

Sama juttu on myös muissa lajeissa Suomessa verrattuna muihin maihin. Esim. vaikka Kiinassa on joku valmis urheilijana 16 vuotiaana, mutta Suomessa vasta 21 vuotiaana. Kyse on siis paljolti harjoitusmääristä.

[joks11]

Todella rakentavat vertailut pitäisi tehdä maihin, joiden harrastajamäärät ja muut fasiliteetit ovat edes lähellä Suomea. Toki näistä maista on vaikeampi löytää populistisia esimerkkejä, joiden varjolla lyödä "suomalaista juniorityötä".

Minkälaiset maat kelpuutat? Muihin pohjoismaihin olisi hyvä verrata, harjoitteluolosuhteethan eivät ole niin takapajuiset enää kuin mitä ihmiset ehkä luulevat. Tavoitteelliset, pelaajien kehittämiseen keskittyvät juniorijoukkueet voivat helposti harjoitella talvisin tekonurmella 3 kertaa viikossa. Puhun siis C-D-junioreista, siitä vanhemmillehan tuo on ollut arkipäivää jo kauan.

[Viinioksa]

Minkälaiset maat kelpuutat? Muihin pohjoismaihin olisi hyvä verrata, harjoitteluolosuhteethan eivät ole niin takapajuiset enää kuin mitä ihmiset ehkä luulevat. Tavoitteelliset, pelaajien kehittämiseen keskittyvät juniorijoukkueet voivat helposti harjoitella talvisin tekonurmella 3 kertaa viikossa. Puhun siis C-D-junioreista, siitä vanhemmillehan tuo on ollut arkipäivää jo kauan.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Irlanti, joka on tuottanut laadukkaan (=hyvällä lohkojaolla täysin arvokisakelpoisen, selkästi huuhkajia vahvemman) maajoukkueen 3 miljoonalla asukkaalla vaikka jalkapallo ei ole edes ykköslaji. Sieltäkin kumminkin on jostain syystä liitolta löytynyt rahaa eri tavalla mm. sadan ammattimaisen junnuvalmentajan palkkaamiseen.

[Stürmer]

Pidetään mielessä vielä sekin, että junnulla itsellään pitää olla tarpeeksi motivaatiota uhrata käytännössä kaikki vapaa-aikansa jalkapallon (tai jonkin muun lajin) harjoittelulle.  Isoissa futismaissa nuori pelaaja voi edes jossain määrin suunnitella itsensä elättämistä jalkapallolla, mutta voiko meillä ?  Ei ainakaan niin kauan, kuin tie ammattilaiseksi edellyttää muuttoa ulkomaille ja kilpailua pelipaikasta näiden isojen futismaiden akatemiamyllyjen kasvattien kanssa.  Kotoiset sarjat olisivat tuossa suhteessa realistisempi vaihtoehto, mutta nykyisellä palkkatasolla ei ihan äkkiä jätetä lääkiksen opintoja väliin...

[Yourworstnightmare]

Saksasta kun puhuttiin, niin siellä esimerkiksi Hoffenheimin kohdalla tietyille kärkilahjakkuusille on tehty koulun kanssa sopimus siitä, että kun tavallisilla oppilailla alkaa normaali liikuntatunti, futispelaajat vetävät oman liikuntatuntinsa futisvalmentajan johdolla. Tämän viimeksi mainitun luulisi onnistuvan myös Suomessa. Nythän Suomessa taitaa tilanne olla se, että kaikki seisovat paikallaan pesäpallokentällä ja jokainen käy vuorollaan lyömässä hudin.

Kyllähän meillä Suomessakin näitä löytyy. Yläasteella on liikuntapainoitteisia luokkia (en tiedä tarkkaan onko futispainotteisia?) ja lukiossa viimeistään on aamutreenejä tarjolla urheilulukion puolella. Vetäjien tasosta en noissa tiedä, mutta suurin ongelmahan meillä taitaa olla se, ettei seuroissa ole varaa palkata täysipäiväisiä valmentajia, joilla olisi kuitenkin paljon suuremmat mahdollisuudet kouluttaa pelaajista parempia, kuin valmentajalla joka tekee hommaa km-korvauksia vastaan oman työnsä lisäksi. Vaikka raha ei näissä hommissa olekaan päälimmäisenä mielessä, niin aika on kuitenkin kortilla.

Stürmerin pointti on myös tärkeä. Ammattilaisuus osuu vain harvojen kohdalle, vaikka kuinka kovasti tekee töitä. Esim. jääkiekossa pääset neloskentän työmyyräksi SM-liigaan paljon helpommalla --> pelaat ammatiksesi, jolloin se myös houkuttaa enemmän nuorta pelaajaa.